Oulun läänin eteläosan 23 kuntaa päättää perjantaina, mikä kunta nimetään koko alueen kattavan pelastuslaitoksen kotikunnaksi. Neljästä ehdokkaasta vahvimmiksi ovat nousemassa Ylivieska ja Raahe.
Sopimuskunnaksi ovat tarjoutuneet myös Nivala ja Haapavesi. Jokainen kunta on tehnyt tarjouksen Jokilaaksojen pelastustoimi -projektin ohjausryhmälle. Nyt sopimuskunnan valinnasta on kehkeytymässä tiukka vääntö.
"Tämä on alusta saakka ollut tiedossa riippumatta siitä, onko tarjokkaita enemmän kuin Raahe tai Ylivieska", summaa ohjausryhmän puheenjohtaja, Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi.
Tuomi muistuttaa, ettei perjantaisen kuntakokouksen päätös ole juridisesti sitova. Asia ratkaistaan lopullisesti peruskuntien kunnallisvaltuustoissa. Kyse on 22 kunnan yhteistoiminta-alueesta ja Tuomen mielestä olisi äärettömän hyvä, jos yhteistyö alkaisi samoilla pohjilla.
"Toivoisin, että voitaisiin keskenämme ratkaista asia yksimielisesti, mutta se taitaa olla idealismia."
Ohjausryhmä on esittänyt, että kokouksessa äänet jakautuisivat asukasluvun suhteessa siten, että jokaisen kunnan edustajalla on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin kunnassa on asukkaita. Ensimmäisessä vaiheessa äänestetään kaikkien neljän ehdokkaan kesken, ja toisella kierroksella ovat vastakkain kaksi eniten ääniä saanutta.
"Tämä on ohjausryhmän ehdotus. Kuntakokouksella on valta päättää muunlaisestakin äänestystavasta", projektipäällikkö Piia Vähäsalo toteaa.
Todennäköisintä on, että lopullisessa äänestyksessä ovat vastakkain Raahe sekä joku Oulun eteläisen kolmesta ehdokkaasta. Ennakkotietojen mukaan niistä vahvimmilla on Ylivieska. Mikäli Oulun eteläisen kunnat asettuvat yhtenäisesti oman alueen ehdokkaan taakse, ehdokas voittaa äänestyksen.
Raahen seutukunnassa on asukkaita noin 36 000. Oulun eteläisen kolmessa seutukunnassa on asukkaita noin 90 000.
Määräenemmistön löytyminen tiukassa
Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaan yhteistoimintasopimuksen, joka pitää sisällään päätöksen sopimuskunnasta, taakse on löydyttävä kunnista kaksi kolmasosaa ja niissä on oltava yli puolet alueen asukkaista, jotta päätös sitova. Muussa tapauksessa päätöksen tekee valtioneuvosto.
Mikäli Raahe ja Pattijoki lasketaan äänestyksessä yhä kahdeksi kunnaksi, Oulun eteläisen alueen ehdokas tarvitsee taakseen 16 kunnan tuen. Alueella on 17 kuntaa, eli jo kahden kunnan tuki Raahelle siirtää päätöksen valtioneuvostoon.
Jos Raahe ja Pattijoki luetaan yhdeksi kunnaksi, 15 kunnan tuki eteläisen ehdokkaalle riittää.
"Valtioneuvostoon asia siirtyy kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun kuntien valtuustot ovat käsitelleet yhteistoimintasopimuksen, eikä määräenemmistösääntö silloinkaan täyty", Piia Vähäsalo mainitsee.
Sopimuskunnaksi pääseminen ei tuo kunnalle suoranaista merkittävää hyötyä. Ainoa uusi virka on pelastusjohtajan virka. Nykyiset palokunnat jatkavat omissa kunnissaan.
Kuntien kiinnostus johtuukin enemmän statuksesta ja odotuksista tulevaisuudessa. On selvää, että keskuskunta on jatkossa vahvoilla päätettäessä laitoksen investoinneista, henkilöstölisäyksistä tai mahdollisista toimintojen uudelleenjärjestelyistä.
Kunnat tarjoavat
halpaa hallintoa
Raahen kaupunginsihteeri Pekka Leppikangas lukee kaupunkinsa vahvuuksiksi vahvimman palolaitoksen, jossa on myös meri- ja teollisuuslaitososaamista.
"Raahen tarjous on myös selkeästi edullisin. Se noudattaa alun pitäen sovittua linjaa, että alueellinen pelastuslaitos ei aiheuta kunnille lisäkustannuksia."
Ylivieskan kaupunginjohtaja Harri Viitanen sanoo kaupungin pystyvän hoitamaan laitoksen perushallinnon ilman henkilöstölisäyksiä.
"Toinen tärkeä tekijä on kokemus sopimuspalokuntatoiminnasta, joka on olennainen osa tämän alueen toimintakulttuuria ja tulee olemaan jatkossakin. Meillä on myös pitkäaikainen kokemus alueellisesta yhteistyöstä aluepalopäällikkötoiminnan kautta", Viitanen muistuttaa.
Haapavesi haluaa asettua kisassa sovittelevan välittäjän rooliin.
"Sopimuskunnalla on vain hallinnollinen asema, ja se tehtävän pystyy hoitamaan myös alueella keskisuuri kaupunki. Kahden alueen vahvimman kaupungin välillä on perinteisesti ollut kisailua, ja voisi olla hyväkin, että tässä asiassa joku muu ottaisi tehtävän hoitaakseen", toteaa vs. kaupunginjohtaja Jouko Luukkonen.
Nivala pitää maantieteellistä sijaintiaan vahvuutena. Tarjouksessaan kaupunki on lähtenyt siitä, että hallinnolliset tehtävät pystytään hoitamaan lähes nykyisin voimavaroin.
"Jos kaikki hallinnolliset kustannukset lasketaan pelastuskeskuksen kustannuksiksi, meidän tarjouksemme on kilpailukykyinen", kaupunginjohtaja Paavo Karttunen sanoo.