Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pe­las­tus­lai­tok­sen toi­min­ta­val­mius­ajal­la on mer­ki­tys­tä - poh­jois­puo­lel­le Oulua si­joi­tet­ta­va asema kor­jai­si saa­vu­tet­ta­vuus­on­gel­mat

Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikoja käsittelevässä jutussa (Kaleva 10.11.) Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas...

Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikoja käsittelevässä jutussa (Kaleva.fi/Kaleva 10.11.) Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas vähätteli toimintavalmiusaikojen merkitystä ihmisen pelastamiseksi tulipalosta ja kommentoi, että pelastuslaitoksella on todella vaikeuksia pystyä pelastamaan ihminen palavasta tilasta vaikka paloasema olisi vieressä.

Kommentista jää mielikuva, että pelastuslaitoksella ei ole kykyä suoriutua tehtävästä.

Kymmenen vuoden ammattipalomieskokemuksella voin sanoa, että huoneistopalosta ihmisen pelastaminen on suoraviivainen palomiehen perustehtävä, jota harjoitellaan useita kertoja vuodessa.

Onnistuneen pelastustehtävän edellytyksenä on, että hälytys kohteesta saadaan ajoissa, hätäkeskus tekee oikean tilannearvion ja hälyttää tarvittavat yksiköt, sekä pelastuslaitoksella on riittävästi toimintakykyistä henkilöstöä ja kalustoa sopivalla sijainnilla vapaana hoitamaan tehtävä.

Lisäksi pelastamisen onnistumiseen vaikuttavat esimerkiksi palon kehittyminen, pelastettavan sijainti palavassa tilassa, pelastusteiden käyttökelpoisuus ja kohteessa oleva opastus.

”Tehokkaan pelastustoiminnan näkökulmasta resurssien jakaminen useammalle paloasemalle on erittäin suositeltavaa.”

Pelastustoimen taskutilaston mukaan vuonna 2016 Suomessa oli noin 3 000 rakennuspaloa. Paloista pelastettiin tai evakuoitiin yli 1 600 henkilöä, joista loukkaantuneita oli lähes 700.

Rakennuspaloissa kuoli 80 henkilöä. Useassa kuolemantapauksessa palovaroitinta ei ollut tai se ei ollut toiminut. Mainittakoon vielä, että kerrostaloissa asuin- ja vapaa-ajanrakennuksista paloista tapahtui 40 prosenttia, mutta vain 22 prosenttia palokuolemista.

Kerrostaloalueet sijaitsevat tyypillisesti lähellä palveluja ja paloasemia. Niissä myös usein naapurit havaitsevat nopeasti palovaroittimen äänen tai savun hajun.

Asuinrakennuspalojen osuus koko pelastuslaitoksen tehtävämäärästä on pieni, Suomessa noin kolme prosenttia.

On siis todennäköistä, että Oulun pohjoispuolen huono saavutettavuus ei vielä ole aiheuttanut kuolonuhreja. Alueella asuu kuitenkin noin 40 000 ihmistä. Lisäksi siellä sijaitsee muun muassa terveysasemia ja hoivakoteja.

Tehokkaan pelastustoiminnan näkökulmasta resurssien jakaminen useammalle paloasemalle on erittäin suositeltavaa. Pohjoispuolelle Oulua sijoitettava asema korjaisi Alppilassa sijainneen Tuiran paloaseman sulkemisen aiheuttamat saavutettavuusongelmat ja se toimisi nopeimpana lisäyksikkönä ainakin Haukiputaalle.

Joel Kauppinen

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.