Pelastusviranomaiset ja ensihoitajat kohtaavat aiempaa enemmän erilaisia uhka- ja väkivaltatilanteita työssään. Suusanallinen uhkaaminen on yleistä, mutta joskus uhkailun tueksi asiakas ottaa kättä pidempää.
Hälytyspaikalla ensihoitajaa odottaakin kirveellä tai veitsellä uhkaava asiakas.
– On ajauduttu tilanteisiin, joissa on jouduttu puolustautumaan, jolloin ensihoitajille on aiheutunut lieviä vammoja. Uhka- ja väkivaltatilanteen kokeminen on myös henkisesti kuormittavaa, ensihoitopäällikkö Ari Ehrola Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta sanoo.
Ensihoitajaa tai pelastusviranomaista uhkaava henkilö on usein työikäinen päihtynyt mies. Suullinen uhkaaminen tapahtuu tyypillisesti asiakkaan kotona tai ambulanssissa. Pahimmillaan uhkaukset voivat olla jopa tappouhkauksia.
Ehrolan arvion mukaan aggressiivinen käytös kertoo myös siitä, että kunnioitus viranomaisia kohtaa on joissain määrin vähentynyt.
Työpaikoilla koettu väkivallan uhka on Suomessa yleistä. Tehyn mukaan noin kolmannes heidän jäsenistään on kertonut, että väkivallan uhka on jokapäivistä. Eniten uhkaavia tilanteita ja aggressiivisia asiakkaita kohtaavat ne, jotka työskentelevät ensihoidossa, päivystysyksiköissä ja päihdepotilaiden kanssa.
Aina pelkkä sanallinen uhkaaminen ei riitä, vaan mukaan otetaan kännykkäkamerat. Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka sanoo, että hoitotoimenpiteiden nauhottaminen on nykyisin yllättävän yleistä.
– Asiakas haluaa videoida tai nauhoittaa oman hoitotoimenpiteensä. Sen jälkeen hän julkaisee sen omalla Facebook-seinällään. Siellä hän pyytää arvioita siitä, onko tilanteessa toimittu oikein. Tämä on yksi kiusaamisen muoto, Kukka sanoo.
Kukan mukaan nauhoittamista ei voida suoraan kieltää, mutta rikosilmoituksen tekeminen on mahdollista.
– Tällaisissa tilanteissa on tehty rikosilmoituksia kunnianloukkauksesta.
Kukan mukaan sosiaali- ja terveysalalla väkivallan uhasta keskustellaan nykyisin paljon, mutta ilmiö on siltikin osin piilossa, koska sen todellista laajuutta ei tiedetä.
