Helsingin pelastustoimen säästöt saattavat tietyissä tilanteissa osoittautua kohtalokkaiksi. Esimerkiksi pohjoisen suurpiirin pelastusyksikön poistaminen merkitsee sitä, että apu saattaa tulla hätätilanteessa viisi minuuttia myöhemmin kuin nykyään. Viime vuonna Pohjois-Helsingissä koettiin 207 hälytystilannetta, joissa potilas oli välittömässä hengenvaarassa ja ensimmäinen pelastusyksikkö aloitti hoidon.
Pelastuslautakunta sai tiistaina pelastuslaitokselta selvityksen siitä, mitä toiminnan sopeuttaminen tiukkenevan talouden raameihin merkitsee. Listassa esiintyvät usein sanat "toiminnallinen valmius heikkenee". Pohjoisen piirin pelastusyksikön lisäksi lopetusuhka väijyy Myllypuron ambulanssiaseman ja kaakkoisen suurpiirin pelastusyksikön yllä.
Kolmella alueella asuu yhteensä yli 130 000 ihmistä. Toisaalta avun saaminen ei viivästy nykyisestä kuin muutaman minuutin eli viivästys ei useimmissa tapauksissa ole hengenvaarallinen. Pelastusajat venyvät myös siksi, että pelastusasemia suljetaan satunnaisesti sieltä täältä, ja siksi, että ylitöitä ei enää teetetä.
Pelastuslaitos arvioi, että Suomenlinnan pelastuslaitoksen sulkeminen talvikaudeksi ei tuo säästöjä lyhyellä eikä pitkällä tähtäimellä. Se kuitenkin vaikeuttaa pelastamista aika lailla, sillä avun arvioidaan saapuvan paikalle jatkossa 10-20 minuutissa, kun se tähän asti on saapunut 6-8 minuutissa. Säästölistalla pelastusasema on siksi, että sen henkilöstö voidaan nyt sijoittaa muualle talven ajaksi tarpeen mukaan. Säästö on siis välillistä, jos sitä syntyy.