Syyttäjä: Mies yritti murhata kaksi poliisia Oulussa ampumalla haulikolla 10 metrin päästä.
Hovioikeuden odotetaan linjaavan, uhkasiko mies poliisijoukkoa aseella ja syyllistyikö hän teollaan yhteen vai kahteen rikokseen.
Syytetty väittää vain pelotelleensa poliiseja aseella.
Oulun Maikkulassa sattui kesäkuussa 2017 asemiehen kiinniottotilanne, jonka seuraamukset ovat nyt Rovaniemen hovioikeuden käsissä. Se päättää, onko Oulun käräjäoikeuden tilanteesta antamaa tuomiota syytä muuttaa.
Käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä vuonna 1996 syntyneen miehen seitsemäksi vuodeksi viideksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen muun muassa kahdesta murhan yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Syyttäjä ja valtaosa asemiehen kiinniottotilanteeseen osallistuneista poliiseista vaatii hovioikeutta koventamaan tuomiota, tuomittu puolestaan hakee lievempää ratkaisua.
Hovioikeuden odotetaan linjaavan päätöksessään muun muassa sitä, uhkasiko mies aseella poliisijoukkoa ja syyllistyikö hän teollaan yhteen vai kahteen eri rikokseen.
Kiistellyt tapahtumat saivat alkunsa, kun hätäkeskus sai hälytyksen pitkän aseen kanssa liikkuvasta miehestä ja useita Oulun poliisilaitoksen poliiseja lähti ottamaan häntä kiinni kesäkuisena iltapäivänä.
Poliisit saivat näköyhteyden mieheen, joka kantoi kaksipiippuista haulikkoa. Syyttäjä väittää, että hän yritti murhata eli tahallaan tappaa sillä kaksi poliisia.
Syyttäjän mukaan mies ilmestyi yllättäen autokatoksesta autolla paikalle saapuneen poliisipartion näkyviin, tähtäsi heitä haulikollaan noin 10 metrin päästä ja yritti ampua heidät vetämällä kummastakin liipaisimesta.
– Hän tuli aggressiivisesti kohti meitä ase ampuma-asennossa ja teki kaksi kertaa samanlaisen ampumaliikkeen. Sitten hän laski aseen ja katsoi, mikä siinä on vikana, partioautoa ajanut poliisi kuvaili hovioikeuden pääkäsittelyssä Oulussa tiistaina.
Syyttäjän mukaan haulikko ei lauennut, sillä mies ei huomannut poistaa varmistinta muun muassa päihtymyksensä vuoksi.
– Tuolta etäisyydeltä autoon ammuttaessa yhdelläkin laukauksella olisi pystynyt surmaamaan kaksi ihmistä, kihlakunnansyyttäjä Juha Karikoski sanoi.
Poliisiautossa ollut partio kertoi oikeudessa, että he kokivat olevansa hengenvaarassa. Kumpikin poliiseista on toiminut pitkään poliisin aseenkäyttökouluttajana.
– Ensimmäinen reaktio oli, että eikö sieltä tulekaan kuulaa meitä kohti, apukuskin paikalla istunut poliisi kuvaili.
Partio ajoi autonsa sivuun. Kun asemies lopulta totteli niin sanottuun kilpiryhmään kuuluneen poliisin käskytystä ja laski aseensa, taklasi partioautoa ajanut poliisi miehen maahan ja partiokaveri laittoi tälle käsiraudat.
Kummallakaan poliisilla ei ollut tuossa tilanteessa muita suojavarusteita kuin henkilökohtainen suojaliivi ja poliisin virkapuku.
– Meidät on ohjeistettu kouluampumisten ja muiden takia, että mennään heti paikan päälle. Ei siinä ehdi suojautua poliisin lisävarusteilla.
Syyttäjä väittää, että asemies nosti aseensa myös muita häntä kiinni ottamassa olleita poliiseja kohti niin, että näillä oli perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa.
Syyttäjä katsoo, että mies syyllistyi menettelyllään sekä virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen että useisiin laittomiin uhkauksiin.
– Näiden rikosten suojaamat oikeushyvät ovat erilaisia. Asianomistajilla (poliiseilla) on ollut perusteltu syy pelätä paitsi itsensä, myös kollegoidensa puolesta, Karikoski kuvaili.
– Laittomalla uhkauksella suojataan lainsäädännössä henkilöitä eli huumorilla voi sanoa, että poliisikin on ihminen. Virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella puolestaan suojataan virkatoimen suorittamista riippumatta siitä, onko hän pelännyt tai onko hänellä ollut objektiivisesti arvioiden aihetta pelätä oman turvallisuutensa olevan vaarassa, syyttäjä jatkoi.
Kilpiryhmän käskyttäjänä toiminut poliisi kertoi, kuinka hän piti asemiestä pitkään konepistoolinsa tähtäimessä. Hän komensi tätä toistuvasti laskemaan aseensa.
– Aseen piippu osoitti kohti maata. Kun hän pyöri risteyksessä, piippu kääntyi mukana, poliisi kuvaili tämän käyttäytymistä.
Poliisin mukaan mies ei totellut myöskään käskyä pitää kädet näkyvillä, vaan laittoi ne housun kauluksen sisään ja huusi "ampukaa minut".
Käräjäoikeudessa laittomia uhkauksia koskevat syytteet kaatuivat. Käräjäoikeuden mielestä asiassa ei saatu selvitettyä, että mies olisi nostanut aseensa poliiseja kohtaan.
Käräjäoikeus katsoi, ettei mies tarkoittanut osoittaa aseellaan poliisien suuntaan ja uhata heitä rikoksella, vaan "kysymyksessä on ollut muuten tapahtunut aseen suuntautuminen heidän suuntaansa".
Syytetyn mielestä tuomio oli tältä osin oikea. Hän kiistää uhkailleensa aseella poliiseja syyttäjän väittämällä tavalla.
Murhan yrityksiä koskevat syytteet hän haluaa hylättäväksi.
Syytetty väittää, ettei hän tiennyt häntä lähestyneen tunnuksettoman partioauton olevan poliisiauto. Hän kiistää yrittäneensä ampua heitä.
Miehen mukaan hänen haulikossaan oli varmistin päällä. Hänen mukaansa hän ei vetänyt liipaisimesta missään vaiheessa.
– Hänellä ei ole ollut surmaamistarkoitusta. Hän on vain tehnyt ampumaeleitä eli hän on nytkäyttänyt asetta ikään kuin hän ampuisi, miestä avustava asianajaja Antti Pakonen selitti.
Puolustus siis väittää, että mies yritti vain uhkailla ja pelotella poliiseja tilanteessa.
He ovat syyttäjän kanssa eri mieltä myös siitä, voiko yhdellä laukauksella surmata kaksi poliisia ja miten pitkä oli poliisien ja syytetyn välinen etäisyys tilanteessa.
Hovioikeuden pääkäsittely jatkuu keskiviikkona. Se tekee tuolloin katselmuksen piirityspaikalle Maikkulaan.Tuomio annetaan myöhemmin.