Lukijalta
Mielipide

Pe­las­te­taan Kie­rik­ki – toi­min­ta on ollut jopa kan­nat­ta­vaa ve­ro­mak­sa­jil­le, har­vi­nai­nen poik­keus maamme mu­seo­maail­mas­sa

Noin vuosi sitten alkoi kiertää huhu, että kaupungin suunnittelussa oli mietitty Kierikkikeskuksen toiminnan lopettamista ja että siitä saataisiin jo kaupungin jo yksityiselle myymälle Kierikin hotellikiinteistölle komeat puitteet karaoketoiminnoille.

Arkeologit totesivat Iijoen alajuoksun tutkimuksissaan, että noin 50 kilometriä mereltä sisämaahan päin oli poikkeuksellisen paljon kivikautisesta asutuksesta kertovia muinaisjäänteitä. Iijoen valjastamisen yhteydessä niitä tutkittiinkin 1960-luvulla ja silloin löytyi Yli-Iin Kierikkisaarelta sinne rakennettu paalukylä.

Arvoitus alkoi avautua 1990-luvulla aloitetuilla uusilla kaivauksilla, jolloin kävi selväksi, että Kierikin alueella oli todella vaikuttava, todistettavasti koko silloisen Suomen tihein asutus monine kylineen.

Yli-Iin kunta perusti työryhmän, joka alkoi suunnitella Suomessa ainutkertaista ja maailman oloissakin harvinaista tiedekeskusta, jonka nyt tunnemme Kierikkikeskuksena ulkomuseoineen ja välittömässä läheisyydessä olevine kivikautisine asutuksineen.

Rahoitusta saatiin hankittua suunnitteluun, rakennustaiteellisesti korkeatasoiseen hirsiseen päärakennukseen, jota koristavat lukuisat kansalliset ja kansainväliset palkintodiplomit ja joka on puurakentajille pyhiinvaelluskohde.

Henkilökuntaa ja toimijoita saatiin palkattua aluksi työllisyysvaroilla, sittemmin myös valtion rahoituksella. Ilman Euroopan unionin, kaikkiaan noin 14 miljoonan markan suoraa rahoitustukea, ei pieni kunta olisi voinut tätä kokonaisuutta kustantaa ja kaikki me huokasimme helpotuksesta, kun meille selitettiin, että Yli-li ja neljä muuta kuntaa olisivat taloudellisesti vahvemmilla hartioilla.

Erityisesti se näytti helpottavan yli-iiläisiä, joiden kulttuurimenoista Kierikin tukeminen kuitenkin vei huomattavan osan.

Toisaalta Kierikin synnyn, rakentamisen ja toiminnan kautta tuli pieni kunta tunnetuksi ja voivat nyt oululaisetkin kehaista, että Oulussa oli tiheämpi asutus ja komeammat talot kuin missään muussa Suomessa, tosin 5 000 vuotta ennen Nokian buumia.

"Jos Kierikin toiminnan ydinajatus muutetaan ja päärakennus käytetään muuhun kuin arkeologiseen esittelytoimintaan, vetänee Museovirasto talletuksena erikoisvitriineihin talletetun meidän muinaisuuttamme kuvaavan esineistön pois."

Noin vuosi sitten alkoi kiertää huhu, että kaupungin suunnittelussa oli mietitty Kierikkikeskuksen toiminnan lopettamista ja että siitä saataisiin jo kaupungin jo yksityiselle myymälle Kierikin hotellikiinteistölle komeat puitteet karaoketoiminnoille. Olimmeko todella niin huonoja, ettei Suomen mittakaavassa ainutkertainen nähtävyys ja kulttuurikohde ollut muutamien oululaisten mielestä säilyttämisen arvoinen, vaan se voitaisiin myydä eniten tarjoavalle.

Erikoista asiassa on se, että Kierikkikeskuksen toiminta on ollut jopa kannattavaa veromaksajille, harvinainen poikkeus maamme museomaailmassa. Oulun kaupunki ei ollut satsannut Kierikin kokonaisuuteen varoja, vaan rakentaminen on ollut ylpeydenaihe Euroopan unionin komissaareille, jotka tunsivat hyvin aikaansaannoksemme ja kehaisivat, että kerrankin on saatu pienelle paikkakunnalle jotain pysyvää ja näyttävää.

Jos Kierikin toiminnan ydinajatus muutetaan ja päärakennus käytetään muuhun kuin arkeologiseen esittelytoimintaan, vetänee Museovirasto talletuksena erikoisvitriineihin talletetun meidän muinaisuuttamme kuvaavan esineistön pois.

Toisaalta tuskin ketään mahtavassa Kierikin auditoriossa esitetyt musiikkiesitykset ovat häirinneet, mutta jos hotelli veisi sinne karaoketoimintaa, kenties myös anniskelun ja muun museoon huonosti sopivan kaupallisen toiminnan, sitä oululaisena veronmaksajana vastustan. Jos tälle linjalle päätetään lähteä, tulen kysymään, voisiko Tuomiokirkkoseurakuntani tärkeintä rakennusta käyttää tavaratalona silloin kun se ei ole seurakuntakäytössä.

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoselvitys on Oulun kaupungin virkamiesvalmistelussa. Kaupunginhallitus, sivistys- ja kulttuurilautakunta 30.11.2017, kalvomateriaali: ”Luuppi (Oulun kaupungin museo- ja tiedekeskus) luopuu Kierikin päärakennuksesta 1.1.2019 alkaen.”

Pentti Koivunen

arkeologian lehtori, emeritus

Kierikki ry:n varapuheenjohtaja

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.