Kun potilaana on muutaman sadan gramman painoinen pikkuruinen sikiö, joka kärsii hengenvaarallisesta sairaudesta, tavanomaisista hoitokeinoista ei ole hyötyä. Näin pienet sikiöt ovat liian heiveröisiä selviytyäkseen kohdun ulkopuolella. Heitä ei voida myöskään nostaa hetkeksi leikkauspöydälle ja palauttaa toimenpiteen jälkeen takaisin kohtuun. Tätä on maailmalla yritetty, mutta pian sulkemisen jälkeen kohtu alkaa supistella ja vauva syntyy vaikeasti ennenaikaisena.
Ainoa keino on kohdunsisäinen hoito, jota käytetään Oysissa eräissä harvinaisissa sikiösairauksissa. Sikiökirurgiassa äidin vatsanpeitteiden läpi työnnetään ultraääniohjauksessa kohdun sisään halkaisijaltaan kolmen millimetrin tähystin eli endoskooppi, jonka kautta sikiölle voidaan tehdä kirurgisia toimenpiteitä.
Osastonylilääkäri Aydin Tekay painottaa, että sikiökirurgiaa käytetään vain tarkasti rajatuissa tilanteissa, joiden on täytettävä neljä perusedellytystä. Taudilla pitää olla selkeä nimi. Taudin pitää olla sellainen, että se hoitamattomana johtaa sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan. Taudin kulku on tunnettava kunnolla, ja taudin pitää olla kirurgisesti hoidettavissa.
Kohdun supistelu
vaikein ongelma
Aydin Tekay on hoitanut Oysissa muutamia pikkuruisia poikasikiöitä, joilla on ultraäänitutkimuksissa löytynyt virtsatiet tukkiva kalvomainen läppä. Kun kalvo estää virtsan valumisen vesitilaan, paine kasvaa ja virtsajohdin laajenee ja tuhoaa munuaisia jo varhaisessa vaiheessa.
"Rakko voi kasvaa palleaan asti, jolloin keuhkoille ei jää tilaa kehittyä. Lapsia uhkaa syntymän jälkeen menehtyminen keuhko-ongelmiin, ja jos he selviävät niistä, he joutuvat dialyysiin odottamaan munuaisensiirtoa", Aydin Tekay kertoo.
Ultraääniohjauksessa voidaan työntää 17.-18. raskausviikolla ohut katetri sikiön vatsanpeitteiden läpi rakkoon. "Jos toimenpide onnistuu, rakko pienenee heti ja tilanne helpottuu. Hoidosta ei ole hyötyä, jos munuaiset ovat tuhoutuneet. Asia voidaan tutkia munuaispunktiolla. Kaikki hoidetut lapset ovat jääneet henkiin. Heidät siirretään synnytyksen jälkeen HUS:iin, koska osa joutuu odottamaan munuaissiirrännäistä."
Maailmalla tautia on jo hoidettu tekemällä sikiölle virtsarakon tähystys kohdussa ja avattu virtsatiet tukkiva kalvo laserilla. "Yhden tähystimen reikä kohdun seinämässä voi aiheuttaa 6-10 prosentin keskenmenon riskin. Jos reikiä on useita, riski on 50-60 prosenttia. Vaikka reikä menee umpeen, voi silti käynnistyä reaktio, jonka kulkua ei vielä tunneta. Jos opittaisiin säätelemään kohdun supistelua, sikiökirurgialle avautuisi suuret mahdollisuudet."
Oysissa on hoidettu myös kaksosraskauksissa ilmenevää harvinaista häiriötä laserilla. Fetofetaalivuodoksi kutsutussa häiriössä kaksosilla, jotka jakavat yhteisen istukan, verenkierron tasapaino häiriintyy tuntemattomasta syystä, jolloin toinen sikiö näivettyy ja toinen kärsii sydäntä kuormittavasta turpoamisesta. Häiriö on hyvin harvinainen. Kaikista kaksosista vain 30 prosentilla on yhteinen istukka, ja näistäkin vain 10-15 prosentille kehittyy ongelma.
Jos mitään ei tehdä, melko varmasti molemmat sikiöt menehtyvät, mutta kun mennään tähystimellä kohtuonteloon ja korjataan istukan yhdyssuoni laserilla, yli puolet kaksosista jää henkiin, ja 70 prosentin varmuudella äiti vie ainakin yhden terveen lapsen kotiin.
Sikiöille tehdään
jo pallolaajennuksia
Uusia sikiösairauksia on tulossa hoidon piiriin. Lontoossa tehdään jo sikiöille pallolaajennuksia aortan ja keuhkovaltimoahtauman hoitamiseksi. Sikiölle hengenvaarallista palleatyrää hoidetaan tähystyskirurgialla muutamissa keskuksissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Menetelmää on onnistuneesti käytetty myös sikiön selkäydinkohjun paikkaamisessa.
Kirurgisesti hoidettavat sikiösairaudet ovat Aydin Tekayn mukaan niin harvinaisia, että hoito pitää keskittää muutamiin keskuksiin Euroopassa. Pohjoismaille riittää todennäköisesti yksi yhteinen keskus.
Lue myös:Kipua hoidetaan äidin kautta
