Yritykset: Kemp­pai­sen ken­kä­kaup­pa Oulun kes­kus­tas­sa täyttää 100 vuotta

Kulttuuri: Ou­lu­lai­nen Emilia Laa­ti­kai­nen kisaa Sar­ja­ku­va-Fin­lan­dias­ta

Luitko jo tämän: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni

Pe­las­ta­kaa Itämeri mutta myös Kitka!

Itämeri tekee kuolemaa, sillä meriympäristö on erityisen haavoittuvainen. Onneksi Suomessa ja EU:ssa puhutaan nyt paljon Itämerestä.

Itämeri tekee kuolemaa, sillä meriympäristö on erityisen haavoittuvainen. Onneksi Suomessa ja EU:ssa puhutaan nyt paljon Itämerestä. Komissio hyväksyi kesäkuun alussa Itämeri-strategian, joka on ensimmäinen EU:n suuraluetta koskeva strategia. Siinä annetaan erityisen vahva painoarvo nimenomaan ympäristösuojelulle.

Itämeren ekosysteemin vakava vahingoittuminen on kiihtynyt ilmastonmuutoksen myötä. Rehevöitymisen lisäksi öljy-ja kemikaalipäästöt, vieraslajit ja ympäristömyrkyt kiusaavat merta.

Suomessa on saavutettu paljon vesiensuojelussa. Lapsena opettelin uimaan ja vietin kaikki kesäni Linnansaaren uimalassa, johon tulivat suoraan kaikki Oulun jätevedet puhdistamattomina.

Joskus uimaranta suljettiin, kun meille lapsille tuli epämääräistä ihottumaa ja muuta vaivaa. Melkoisen siedätyshoidon kohteena taisimme olla. Nyt kaikki Oulunkin uimarannat ovat kelpoja.

Asiat on hoidettu Suomessa aika hyvin, mutta olemmeko kuitenkin tuudittautuneet harhaan, että vesien puhtaus olisi itsestäänselvyys ja pysyvä luonnontila?

Erityisen huolestuneita meidän on syytä olla Kitkajoen vesistöstä. Mielestäni Kitkajoen vesistö on Pohjois-Suomen Itämeri. Se rehevöityy ja sairastaa. Sinne yksi kakkaa, kaksi kakkaa ja kaikki kakkaa.

En oikeastaan haluaisi sekaantua Kuusamo-soppaan, mutta keitos haisee niin pahalta, että pakko on. Kuusamon puhdistamon purkusuunta ja EVO:n
(Kuusamon energia -ja vesiosuuskunnan) kohtalokas vitkuttelu keskuspuhdistamon rakentamisessa ovat aiheuttamassa alueellisen ekokatastrofin. Pieniä puhdistamoja kuten Rukalla toki on, mutta pienillä ei päästä enää nykytilaa parempiin tuloksiin. Tehokkaampi keskuspuhdistamo on ollut Kuusamoon suunnitteilla ja peräti lupakäsittelyssä, mutta mitään ei tapahdu.

Vesistöjen tilan kuten Kitkan muutokset ovat hitaita, vasta kauan jatkuttuaan silmin havaittavia. Muutokset ruokkivat itse itseään ja vauhtiin päästyään niistä tulee vaikeasti korjattavia, vuosikymmeniä kestäviä prosesseja.

"Vesistöillä on pitkä muisti ja niiden historia on tallentunut pohjan kerrostumiin", kuvaa Kitkan kesälahden tilaa Oulangan tutkimusaseman johtaja Pirkko Siikamäki.Voisin lisätä, että vesistö sietää paljon ennen kuin suuttuu, mutta on pitkävihainen ja vaikea lepytettävä.

Kuusamossa on kannettu paljon huolta vesistöjen rehevöitymisestä. Kantaa on otettu puolesta ja vastaan. Yleensä virallinen taho tyynnyttelee, että kaikki on ainakin melko hyvin ja nimenomaan "lupaehtojen mukaista".

Nuo mystiset lupaehdot nousevat aina esiin, kun puhutaan Kuusamon jätevesistä.

Ovatko lupahehdot liian väljät, jos vesistö rehevöityy vaikka lupaehtoja noudatetaan?

Kansalaiset ovat onneksi lähteneet liikkeelle. Kuusamolaiset ovat perustaneet Kitkan viisaat-yhdistyksen, joka tekee havaintoja vesistön tilasta. Yhdistys on aloittanut tänä kesänä Uuno-aluksen avulla Kitkan tilan tutkimisin ottamalla järvestä vesi-ja pohjavesinäytteitä. Yhdistys on keskeisten julkisyhteisöjen ja alueen asukkaiden yhteenliittymä tavoitteenaan Kitkan tilan kohentaminen. Olavi Jäkäläniemi, ikänsä alueella asunut kotitarvekalastaja ja kalastuskuntien edusta, toimii puheenjohtajana ja johtaa monitaitoista jäsenjoukkoa. Hienoa!

Kitkan viisaille on meidän kaikkien annettava täysi tuki. Pohjois-Pohjanmaan liiton on aika laatia Kitka-strategia ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen on harkittava kiireesti lupaehtojen kiristämistä.

Vesistöjen laadun tarkkailu on kuulunut harrastuksiini, mutta nyt myös uusiin työtehtäviini, sillä parhaillaan on meneillään EU:n jäsenmailleen antama vesistöjen hoitosuunnitelmien teko.

Oulun läänissä vesistöjen tilaa arvioidaan viranomaisselvityksissä yleisesti hyväksi. Myös Koillismaan vesistöistä pääosa täyttää EU:n laatuvaatimukset, vaikka kohentamista kaivataankin.

EU:n asettamia määräyksiä pidetään usein liian tiukkoina. Vesistöjen laatuvaatimuksien kohdalla näin ei ole, vaan osin voisi olla aihetta tiukempiinkin "puhtausdirektiiveihin".

Tietenkin pitää EU:nkin elää niin kuin opettaa. Bryssel ja monet muut Euroopan pääkaupungit ovat vasta liittyneet tai ovat liittymässä puhdistaviin keskusjätevesijärjestelmiin. Useimmat tunnetut Euroopan joet ovat toimineet liian kauan likaviemäreinä ja pysyvät saastuneina vielä vuosikymmeniä.

Tulevat sukupolvet eivät siedä hidastelua eivätkä pakoilua "lupaehtojen normien taakse". Hommat on hoidettava nyt eikä elettävä kuin Ellun kanat. Eko-Suomi voi olla tulevaisuuden musiikkia siinä kuin Öljy-Norja tänään.