Kun sammutustöihin on kiire ja pitäisi päästä mahdollisimman lähelle palavaa rakennusta, on tie varsinkin suurille paloautoille usein tukossa. Yleensä syy on ihmisten välinpitämättömyys ja laiskuus.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtavan palotarkastajan Tuomo Kukkosen mukaan Oulussa riittää ongelmapaikkoja. Yksi hankalimmista Oysin ympäristö.
"Varsinkin iltaisin autoja lojuu siellä, missä niitten ei pitäisi lojua. Asiasta on jauhettu pitkän aikaa, mutta ei mene viesti perille", Tuomo Kukkonen manaa.
Betoniporsaat ja kinokset haittaavat
Perjantaina iltapäivällä tehdyllä kierroksella Oysin kerrostalojen pihoilta löytyi Kukkosen mukaan normaalia vähemmän väärin parkkeerattuja autoja. Vain muutama oli jätetty siten, että tila kävisi tikasautolle liian ahtaaksi.
Kukkosen mukaan pelastusajoneuvojen kulkua hidastavat usein myös betoniporsaat tai muut esteet, joita pihateille on laitettu luvatonta ajelua hillitsemään.
Erityisen hankalaa on talvella, kun lumikinoksia pukataan minne sattuu. Jos kerrostaloissa ei ole riittävästi vieraspaikkoja, ajavat vieraat autonsa oven eteen.
"Välillä ihmisten laiskuus on huipussaan niin, että ihan hirvittää", Kukkonen tuskailee.
Uudesta
laista potkua
Kukkosen muistiin ei tule Oulusta yhtään tapausta, jossa ihmisiä olisi jouduttu pelastamaan parvekkeen kautta raskaalla pelastuskalustolla.
"Puomitikasauto on kultaakin arvokkaampi kampe silloin, kun mennään korkeisiin rakennuksiin", hän muistuttaa.
Pelastajien kulkuongelmien helpottaminen sai potkua vuoden alussa, kun uusi pelastuslaki astui voimaan. Laki velvoittaa merkitsemään rakennuslupaan piirretyt pelastustiet näkyviin. Samalla säädettiin asetus, joka kertoo aikaisempaa suositusta tarkemmin, miten pelastustie on merkittävä.
Sisäministeriön ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervon mukaan asetuksella halutaan viestittää, että pelastusteiden kuntoon olisi syytä paneutua nykyistä voimakkaammin.
"Riittävällä vakavuudella asiaa ei tällä hetkellä hahmoteta. Monesti esimerkiksi korttelit on suljettu ajon estävillä tolpilla, eikä niitä saa auki, koska ne ovat hautautuneet kaksi metriä lumeen", Tervo sanoo.
Hänen mukaansa useimmiten riittäisi, kun taloyhtiöstä löytyisi yksi turvallisuudesta kiinnostunut ihminen, joka laittaisi asioihin vauhtia.
"Tämän asian merkitystä ei voi liikaa korostaa. Esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa joudutaan tekemään varatie parvekkeelta, on tärkeää, että tikasauto sinne myös pääsee", Vesa-Pekka Tervo sanoo.
Puutteista voisi periaatteessa rangaistakin, mutta valvontaan ei käytännössä ole resursseja. Tervon mukaan asetuksessa on kyse tuen ja opastuksen antamisesta.
"Jos on karkeasta laiminlyönnistä kyse, voi rankaiseminenkin tulla kysymykseen", Tervo sanoo.
Vanhat rakennukset ongelma
Laki ei ole aukoton. Pelastusteitä ei löydy etenkään vanhemmista rakennuslupapiirustuksista. Rakentamismääräyskokoelmiin ne ilmestyivät vuonna 1999. Jos pelastustietä ei ole piirretty, ei sitä voida velvoittaa kilvillä merkitsemäänkään.
"Säätämisen mahdollisuudet loppuivat siihen", Tervo harmittelee.
Uutta rakennettaessa turvallisuus on otettu huomioon, joten suuretkin paloautot pääsevät paikalle melko hyvin. Vanha rakennuskanta sen sijaan on ongelmallisempaa.
Esimerkiksi Oulun keskustassa on niin tiivistä, ettei suurilla tikas- tai sammutusautoilla ei pääse kaikkia taloja lähellekään. Ahtaille pihoille ei pääse, sanoo laki mitä tahansa. Toisaalta aina ei löydy väylää, joka kestäisi raskaiden paloautojen painon.