Epäselvät osoitetiedot johtavat hälytysajoneuvoja vain harvoin väärään paikkaan. Vakavissa tapauksissa väärään paikkaan mennään kerran pari vuodessa, lievemmissä tapauksissa useammin.
Suurimmat ongelmat ovat Varsinais-Suomessa, jossa oikean paikan löytyminen voi viedä jopa minuutin normaalia kauemmin. Syynä on se, että alueella on paljon samannimisiä saaria, kuten Björkö ja Sandö.
Osoitetietojen epäselvyys voi johtua myös kuntaliitoksista, joiden vuoksi uudessa kunnassa voi olla samannimisiä katuja ja teitä. Osoitteiden epätarkkuus voi johtua myös päivystäjän huolimattomuudesta. Jos tarkkaa osoitetta ei ole laitettu kartalle, päivystäjän käytössä oleva tietokoneohjelma sijoittaa paikan automaattisesti esimerkiksi pitkän tien päähän.
Alueellisista pelastuslaitoksista kuitenkin vakuutetaan, että ambulanssit ja paloautot ajavat väärään paikkaan todella harvoin verrattuna hoidettujen pelastustehtävien määrään.
Parhaiten pelastajat löytävät perille, kun hälytys tulee automaattisesta hälytyslaitteesta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virron mukaan hätäkeskuksen antamien osoitteiden paikantamisessa on hajontaa.
Hätäkeskuksen tehtävänä on löytää oikea paikka ja kertoa, missä se on. -- Kyllä se nykyisin toimii melko hyvin, lähes moitteettomasti, johtaja Juha-Veli Frantti Varsinais-Suomen hätäkeskuksesta kertoo. Pelastuspäällikkö Esa Pulkkinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta muistuttaa, että virheistä ei voi aina syyttää hätäkeskusta. -- Virheet johtuvat yleensä siitä, etteivät kunnat ole päivittäneet tietojaan hätäkeskukseen.
Ongelmaksi voi muodostua sekin, jos tien nimi muuttuu jatkuvasti, kun kilometrejä kertyy.
-- Esimerkiksi Siilinjärveltä Keski-Suomeen lähtevän Sinisen tien nimi muuttuu viisi kertaa. Tämmöiset nimihirvitykset pitäisi saada pois, pelastuspäällikkö Erkki Asikainen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta painottaa.
Samoista osoitteista päästävä eroon
Sisäasianministeriön neuvotteleva virkamies Olli Lopmeri sanoo, että viime aikoina vääriä osoitteita on pyritty selvittämään. -- On kestämätön tilanne, että kunnissa on samannimisiä osoitteita, Lopmeri sanoo.
Tilannetta helpottamaan hätäkeskuksiin on hankittu uusi maastotietokanta. Hälyttäjä näkee paikan koordinaatit suoraan kartalta ja pystyy antamaan sen perusteella ohjeita pelastajille.
Hätäkeskus ohjaa pelastajia soittajilta saatujen tietojen perusteella. Hätäkeskuksesta lähtee tekstiviesti ja myöhemmin osoitetieto suullisesti. Frantti muistuttaa, että joskus väärinkäsitys voi syntyä myös viestin vastaanottajissa.
-- Työtä tekee ihminen, ei sille voi sanoa sen kummempaa selitystä. Kaikille työntekijöille on kristallinkirkasta se, miksi työtä tehdään. Pyrimme tekemään kaikkemme, jotta ihmiset saavat apua, johtaja Mika Lamu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksesta korostaa. Usein hätäpuhelun soittaja ei itsekään tiedä, missä hän soittohetkellä on. Päivystäjät joutuvat haarukoimaan soittajan sijaintia, etenkin jos puhelu tulee tien päältä tai liikenneonnettomuustilanteissa.
Hätäkeskukset voivat paikantaa soittajan tai hädässä olevan henkilön sijainnin matkapuhelimen välityksellä kymmenessä sekunnissa.