"Siellä ne pojat nyt täyttelevät tulliselvityksiä Venäjän tullissa", Kuusamon palopäällikkö Heikki Levòn hymähtää. Kuusamon rajanylityspaikalta Pääjärvelle johtavalla tiellä, Tuhkalan kylän kohdalla keskiviikkona järjestetty venäläisten ja suomalaisten onnettomuusharjoitus paljasti karusti, että maiden välisessä tiedonkulussa on vielä pahoja aukkoja.
Pääjärveltä noin 30 kilometrin päässä sijainneelle onnettomuuspaikalle venäläinen ambulanssi ja paloauto saatiin kohtuullisessa ajassa.
Virkateitä suomalaisille Petroskoin kautta tarvittu avunpyyntö saatiin perille vasta kömmähdysten ja viivästysten jälkeen.
Tiedonkulkua testanneessa harjoituksessa suomalaisten pelastajien olisi pitänyt päästä rajan yli hädän hetkellä niin sanotulla nopeutetulla menettelyllä, jossa rajanylitykseen tarvitaan vain henkilökortti. Tieto tästä ei kuitenkaan ollut tavoittanut Venäjän tullin väkeä, joka täytätti suomalaisilla palomiehillä ja ambulanssin henkilökunnalla tulliselvitykset normaaliin tapaan. Pelastajat askaroivat papereiden kanssa ylimääräisen puolituntisen.
Avunpyynnön jälkeen kesti noin kaksi ja puoli tuntia, ennen kuin harjoitusta varten rajalla jo valmiina olleet suomalaiset pääsivät kolaripaikalle. Sen jälkeen varsinainen auttaminen sujuikin suomalaisilta varmoin ottein. Venäläisen auton katto irrotettiin ja potilas nostettiin kahden maan ammattilaisten voimin ambulanssiin.
Toisessa autossa vakavasti loukkaantunut kuljetettiin Kuusamoon. Paluukyyti pääsi potilaineen rajan yli nikottelematta.
Yhteydet testattiin
jo ennakkoon
Takkuinen tiedonkulku ihmetytti, sillä yhteydet oli testattu harjoitusta varten ennakkoon kahdestikin. Faksina kulkenut avunpyyntölomake ehti odotella Petroskoissa lähes puoli tuntia, ennen kuin viranomaiset tekivät päätöksen pyytää apua suomalaisilta.
Levònin mielestä harjoitus oli hyvä juuri siksi, että se paljasti heikkoudet. "Avunsaanti kesti 2,5 tuntia, siinä on tunti liikaa."
Rajanylityksen ongelmia Venäjän tulli perusteli sillä, että pelastusautot olisi pitänyt sopimusten mukaan olla rekisteröitynä heidän sähköisiin tietoihinsa nopeutettua ylitystä varten.
Karjalan tasavallan hätätilaministeriön päällikkö, kenraali Nikolai Fedotov seurasi tiukasti harjoitusta. Hänkin myönsi puutteet reilusti.
Aiemmin Värtsilässä pidetyn harjoituksen tulos oli samanlainen. Sen jälkeen heikkoudet valtakuntien välisessä yhteistyössä korjattiin. "Tälle harjoitukselle voi antaa hyvän arvosanan, mutta kehitettävää on vielä paljon", Fedotov sanoi. Fedotovilla oli ongelmalista valmiina: yhteydet eivät pelaa, päätöksenteko on liian hidasta ja kielitaitoakin on petrattava molemmin puolin.
Oulun lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräinen ei myöskään kaunistellut onnettomuusharjoituksen antia. "Näyttää siltä, etteivät nämä systeemit ole avuksi, jos täällä sattuu jokin iso onnettomuus."
Rajan taakse matkailijoita kymmenen vuotta kuljettaneen Rukapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Jokke Kämäräinen piti harjoitusta onnistuneena, sillä se vastasi hyvin todellisuutta.
Kuusamon rajanylityksen kansainvälistyttyä pari vuotta sitten liikenne lisääntyy ja onnettomuusriskit kasvavat. Kämäräisen mukaan turvallisuus on koko matkailun kivijalka, siksi yhteistyön toimivuuden testaaminen on tärkeää.