Pe­las­ta­jat aut­ta­vat satoja hiek­kaan juut­tu­nei­ta valaita Aust­ra­lias­sa – Tut­ki­jat eivät tiedä varmaa syytä va­lai­den käy­tök­seen, mutta kaksi syytä se­lit­tää jouk­ko­ran­tau­tu­mi­sia

"Ihmisille olosuhteet ovat aika rajut, mutta valaille ideaalit", sanoo pelastustöihin osallistuva australialainen meribiologi.

Pallopäävalaita on jäänyt hiekkasärkille lähes 300.
Pallopäävalaita on jäänyt hiekkasärkille lähes 300.

Pelastajat yrittävät auttaa satoja hiekkasärkälle juuttuneita pallopäävalaita takaisin mereen Australian Tasmaniassa.

Noin seitsemän metrin pituisiksi ja 2–3 tonnin painoiseksi kasvavia pallopäävalaita on juuttunut matalaan veteen noin 270 kappaletta. Australialaiset tutkijat arvioivat, että noin kolmannes hiekalle juuttuneista valaista on jo kuollut.

Vapaaehtoispelastajat sekä noin 20 poliisia ja 40 tutkijaa yrittää saada valaat liikkeelle syvän veden suuntaan. Osa valaista on vaikeasti kuivalla maalla, toiset selvästi enemmän vedessä.

– Osa eläimistä kelluu puolittain, joten niiden osalta ei vaadita niin paljoa työtä, jotta saamme ne ohjattua syvempään veteen, pelastustöhin osallistuva meribiologi Kris Carlyon kertoi.

Valaita yritetään saada liikkeelle työntämällä ja vetämällä sekä ponttoonien ja pressukankaiden avulla.

Pelastajat yrittävät auttaa valaita syvempään veteen käsin työntämällä sekä kellukkeiden ja pressukankaiden avulla.
Pelastajat yrittävät auttaa valaita syvempään veteen käsin työntämällä sekä kellukkeiden ja pressukankaiden avulla.
Kuva: BRODIE WEEDING / POOLL

Rantautumisilmiön syytä ei tunneta

Olosuhteet tasmanialaisrannalla ovat pelastajien mukaan optimaaliset valaille, mutta vaikeat pelastajille.

– Ihmisille olosuhteet ovat aika rajut, mutta valaille ideaalit, Carlyon sanoo.

Hänen mukaansa valaat selviävät kyseisissä olosuhteissa muutaman päivän ajan, joten pelastajilla on kohtuullisen paljon aikaa niiden irtisaamiseen.

Pelastajille olosuhteet ovat vaikeat, koska merivesi on kylmää ja alueella on voimakkaita vuorovesivaihteluita. Vuorovesi hankaloittaa myös valaiden irtisaamisessa.

Pallopäävalaat kasvavat jopa kolmen tonnin painoisiksi.
Pallopäävalaat kasvavat jopa kolmen tonnin painoisiksi.

Tutkijat eivät tiedä, miksi valaat toisinaan rantautuvat suurina joukkoina niin mataliin vesiin, että ne eivät itse pääse irti.

Laumassa elävien valaiden tiedetään seuraavan lauman johtavia valaita, mikä saattaa selittää rantautumisilmiötä.

Valaat myös kokoontuvat loukkaantuneiden tai muutoin vaikeuksiin joutuneiden lajitovereidensa luokse, mikä on toinen mahdollinen selitys valaiden rantautumiselle.