Edes keskitysleirikokemus ei välttämättä lannista ihmistä. Unkarinjuutalainen Ladislaus Löb joutui 11-vuotiaana Bergen-Belsenin keskitysleirille, mutta mies ei vaikuta tippaakaan katkeralta. Kirjassaan Sopimus Saatanan kanssa (Like) Löb kertoo ajastaan keskitysleirillä ja pelastajastaan Rezsó Kasztnerista.
Ladislaus Löb joutui vuonna 1944 Budapestissa junakuljetukseen, jonka määränpää ei ollut karjavaunuihin määrättyjen matkustajien tiedossa. Löb ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan kuljetuksiin määrätyillä juutalaisilla ei yleensä ollut aavistustakaan tulevasta kohtalostaan.
"Tarkkaa tietoa ei ehkä ollutkaan, mutta aika paljon kuitenkin tiedettiin. Kun junamme pysähtyi kesken matkan, joku oli kuullut jonkun vartijoista sanovan sanan Auschwitz. Se synnytti valtavan paniikin", Löb kertoo.
"Tapaus todistaa, että tietoa oli. Ainakin sen verran, että Auschwitzissa olisi odotettavissa jotakin todella kammottavaa", Löb tarkentaa.
Matka ei kuitenkaan suuntautunut Auschwitziin, vaan Pohjois-Saksaan Bergen-Belseniin. Löb muistelee Bergen-Belsenissä viettämänsä viiden kuukauden olleen tylsää, mutta samalla aivan riittävän pelottavaa aikaa.
"Eihän Bergen-Belsen vielä silloin ollut ollenkaan pahimpia paikkoja. Lisäksi tilanteeni oli siinä mielessä hyvä, että olin vielä lapsi. Ja lapsi ei välttämättä tajua, että tilanne todellakin on niin paha kuin se on. Isäni vielä pönkitti ajatteluani vähättelemällä sopivasti kaikkea", Sussexin yliopiston saksan kielen emeritusprofessori muistelee.
Himmler halusi paikata mainettaan?
Tässä vaiheessa oli Bergen-Belsenin ulkopuolella alkanut tapahtua. Budapestissa toimineen juutalaisten pelastuskomitean johtaja Kasztner alkoi neuvotella pahamaineisen SS Obersturmbannführer Adolf Eichmannin kanssa. Jos Unkarin juutalaisyhteisöt pystyisivät toimittamaan Hitlerin sotajoukoille 10 000 kuorma-autoa, niitä vastaan vapautettaisiin tietty määrä keskitysleirivankeja.
"Eichmann oli saanut luvan neuvotteluihin koko SS:n pomolta Heinrich Himmleriltä. Se saattoi johtua siitäkin, että Saksan häviötä varmana pitänyt Himmler halusi paikata mainettaan." "Toinen mahdollisuus on, että kuorma-autoja olisi käytetty pelkästään itärintamalla. Se olisi voinut rikkoa liittoutuneiden välit, mikä olisi tietysti ollut myös SS:n etu", Löb puntaroi.
Kuorma-autoja ei näkynyt, mutta rahaa ja arvoesineitä kylläkin. Ne otti vastaan SS Obersturmbannführer Kurt Becher.
"Sodan jälkeen huomattiin, että suuri osa Becherille luovutetusta omaisuudesta oli kadonnut. Becherin osuutta katoamiseen ei koskaan todistettu. Mutta se on fakta, että liikemies Becheristä tuli myöhemmin eräs Saksan rikkaimmista ihmisistä", Löb muistuttaa.
Kasztnerille kävi huonommin
Kaupanteko kannatti. Noin 1 700 juutalaista, Löb mukana joukossa, pääsi viimeistään joulukuussa 1944 aloittamaan matkansa kohti Sveitsiä ja vapautta.
Pelastaja Kasztnerille kävi paljon huonommin. Hän joutui myöhemmin Israelissa oikeuteen yhteistyöstä natsien kanssa. Eikä tässä kaikki. Hän kuoli murhaajan ampumaan luotiin vuonna 1957.
"Kasztnerin murhaan liittyy edelleen paljon kysymyksiä. Olen miettinyt hänen persoonaansa paljon. Hän oli snobi, pöyhkeä ja itsekeskeinen ihminen, johon ei ensimmäisenä haluaisi törmätä pimeällä kadulla. Mutta Kasztnerilla oli kovat hermot, hän pystyi hämäämään vastapelureitaan", Ladislaus Löb kiteyttää.