Suomalainen jalkapalloilu on rakentanut lajiinsa 2010-luvun huippu-urheilumallia Olympiakomitean kehitysohjelmassa. Vuoden työn tulokset julkaistaan kuukauden päästä.
Palloliiton lajiprosessin näkökulma on ollut huippujalkapallon pelaajakehityksessä. Siinä on luotu suuntaviivoja tulevaisuuden suomalaiseen peli-identiteettiin.
Kehitysohjelman ohjaaja, Olympiakomitean Jorma Vertainen on ollut erittäin tyytyväinen jalkapallon tammikuussa 2010 alkaneeseen työhön.
"Aivan upea prosessi. Työn ote ja intohimo on ollut hienoa seurattavaa. Tekijät ovat todella laittaneet itsensä likoon", monia muitakin lajeja ohjannut Vertainen sanoo.
Palloliitolla on kunnianhimoinen - ja monen mielestä epärealistinen - tavoite olla maanosan kymmenen parhaan joukossa vuonna 2020. Vertaisen mielestä liiton uusi johto on kehitysohjelmassa osoittanut, että se on tosissaan strategiansa kanssa.
"Uskon, että tässä syntyy kiteytetty vastaus suomalaiseen peli-identiteettiin. Siinä ei puhuta pelkästään pelaajien kehittämisestä poikamaajoukkueissa, vaan koko pitkästä lajipolusta."
Vertainen oli mukana luomassa suuntaviivoja suomalaisen lentopalloilun menestykselle 2000-luvun alkupuolella. Huippulentiksen kehittäminen otettiin tuolloin vastaan epäuskoisena.
"Pidän välttämättömänä, että tästä syntyy keskustelua. Kun muutos on riittävän iso, syntyy luonnollisesti myös muutosvastarintaa. Kyseessä on iso rytminvaihdos", Vertainen avaa.
Palloliitto ei ole rummuttanut kehitysryhmän työtä julkisuudessa. Oletteko halunneet pitää asiaa piilossa, huippujalkapallojohtaja Petri Jakonen?
"Ei sitä ole mitenkään salassa pidetty. Työryhmän työtä ei kannata tuoda prosessin aikana keskeneräisenä julkisuuteen", Jakonen sanoo.
Kuinka vahvasti prosessi linkittyy tulevan päävalmentajan valintaan?
"Ei vielä suoranaisesti. Vie vuosia, ennen kuin toimintatavat vakiintuvat. Tanskassa se vaati kuuden seitsemän vuoden työn."