Kun naapurukset USA ja Kanada iskevät yhteen torstai-iltana Innsbruckin olympiahallissa, jäällä viilettää valtava määrä osaamista, taitoa, tarunhohtoisia nimiä ja Stanley cupin voittajia.
Odotettavissa on hieno kiekkonäytelmä, jossa huippuunsa viritetyt supertähdet panevat kaikkensa likoon ja taistelevat voitosta isänmaan puolesta...
Mutta eihän se ihan näin mene. Kun kokoonpanojen tarkasteluun otetaan mukaan myös suurennuslasi, lyhyt vilkaisu kertoo, että kaukalon gladiaattoreista peräti 19 pelaajaa - 14 Kanadalla ja viisi USA:lla - vietti tällä kaudella sapattivapaata. Eli Suomeksi sanottuna pitivät kuntoaan yllä kotipaikkakuntiensa halleissa, pelasivat ns. höntsykiekkoa ja odottelivat NHL:n alkamista.
Kriittisin tilanne on Kanadan Patrik Marleaulla, Kirk Maltbylla ja Scott Walkerilla, joilla edellisistä kunnon otteluista ehti vierähtää kokonainen vuosi, sillä kolmikko ei ollut mukana syyskuun maailmancupissa. Sama koskee Latvian legendaarista maalivahti Arturs Irbeä - MM-turnauksen ainoaa Kanadan ja USA:n ulkopuolista täysipäiväistä lomailijaa.
Suurennuslasin keskikohta osuu kuitenkin USA:n Mike Modanoon, joka täyttää kaikki supertähdelle vaadittavat edellytykset. 1101 NHL-ottelua, 1106 NHL-tehopistettä. Stanley cupin voittaja Dallasissa 2000. NHL:n ykkösvaraus 1988.
Mutta Super-Mike on toistaiseksi ollut MM-jäällä pelkkä statisti. Kaksi ottelua on sujahtanut tehojen valossa nollille, eikä pelin lukemisessa ja siihen osallistumisessa näytä olevan mitään tolkkua, vaikka hän on saanut jääaikaa ja vastuuta pilvin pimein.
Pelaamattomuus näkyy. Se on tässä vaiheessa kiistaton fakta.
Mutta Modanolla ei ole aikaa loputtomiin, päinvastoin kuin Kärppien Toni Sihvosella, joka pitämänsä sapattivuoden jälkeen sai kuntouttaa itseään koko kauden. Pelikunto ei rakentunut hetkessä. Vasta kevään ratkaisupeleissä Sihvosesta oli Kärpille konkreettista hyötyä.
Mielenkiintoinen pointti on myös Kanadan maalivahtivalinta, jossa nimi painaa - ja paljon. Kokoonpanon vastuutorjujat ovat supertähdiksi luokiteltavat Martin Brodeur ja Roberto Luongo, jotka eivät pelanneet tällä kaudella missään.
Kolmas maalivahti Marty Turco torjui koko kauden Ruotsin elitserienin Djurgårdenissa luotettavasti ja on NHL:ssäkin eturivin veskari, mutta nyt hänenkin eteensä on tullut liian iso muuri.
Kaksi liian isoa tähteä.
Tähdestä on kysymys myös silloin, kun puhe siirtyy pelaajaan nimeltään Jaromir Jagr - Tshekkien suuri diiva ja primadonna, joka totta vieköön osaa pelata myös jääkiekkoa.
Jagr on pyörtänyt puheensa ainakin kolme kertaa. Alkuperäinen viesti on ollut se, että epäonnistuneiden arvoturnausten jälkeen häntä ei enää ikinä nähdä Tshekin univormussa.
Mutta aina vain herra Jagr on halunnut tulla mukaan - hakemaan MM-pokaalia, joka häneltä vielä puuttuu.
Nyt Jagr on loukannut pahasti sormensa, ja hänen pelaamisensa jatkossa on kysymysmerkki. Toivottavasti Jagr kuitenkin nousee sairasvuoteelta ja palaa kaukaloon.
Ilman Jagria Itävallan MM-kisoista puuttuisi yksi todellinen megatähti, saman tason viihdetaiteilija kuin esimerkiksi Martin Brodeur tai Mike Modano. Heissä on karismaa. He ovat tähtiä. Ja kaikkia heitä tarvitaan.