Kun pekkateatterilaiset antavat näytteen 14. marraskuuta ensi-iltaan tulevasta Suuri paneelikeskustelu -näytelmästä, tuntuu kuin se olisi vasta tehty. Veikko Huovinen kirjoitti näytelmän Kajaanin kaupunginteatterille kuitenkin jo vuonna 1992, jolloin Suomessa odotettiin kauhun sekaisin tuntein EY:tä.
Näytelmässä puhutaan muun muassa lapsiperheiden asemasta, maanviljelijöiden ahdingosta, työttömyydestä, pankkikriisistä sekä luonnonsuojelusta. Aiheet kuulostavat kumman tutuilta. Liito-oravan sijaan vain suojelijat pitävät valkoselkätikan puolta.
Huovisen näytelmä on edelleen hämmästyttävän ajankohtainen. Sopii kysyä, onko mikään muuttunut, toteaa ohjaaja Sari Ruotsalainen.
Hän kertoo nähneensä näytelmän kajaanilaisten esittämänä kymmenen vuotta sitten ja ajatelleensa jo silloin, että heti tilaisuuden tullen näytelmä pitää esittää myös raahelaisvoimin.
"Mietin ensin, onko se vanhentunut ja jäänyt jälkeen ajastaan, mutta käsikirjoitusta lukiessani huomasin, että siinä on asiaa, joka puhuttaa yhä kansaa. Puhuin asiasta Veikko Huovisen kanssa ja hän totesi, ettei kukaan ole tarttunut näytelmään kymmeneen vuoteen."
Ajattelemisen
aihetta yleisölle
Ruotsalainen kertoo henkilökohtaisesti pitävänsä näytelmää eräänlaisena paluuna teatterin alkulähteille. Silloin teatteri ei ollut ainoastaan viihdyttävää, vaan usein siinä otettiin kantaa myös valtaapitävien toimintaan. Huovisen satiirissa on samaa otetta.
"Tässä on oikeita asioita, henkilöt eivät ole kuviteltuja, vaan uskon, että katsomossa syntyy samaistumisoivalluksia. Hienoa on, että näytelmä antaa ajattelemisen aihetta katsojille. Se on yhtä aikaa viihdyttävä ja kantaaottava. Aika täydellinen paketti."
Näytelmän modernisointi kävi teatterilaisten mielessä, mutta kirjailijan toiveesta tekstiin ei koskettu. Sen verran vedetään kuitenkin kotiin päin, että maanviljelijä on kotoisin Lukkaroisista ja kainuulaista puheenpartta on suomennettu raahelaiseksi.
Rooleissa oleville kahdeksalle näyttelijälle puolitoistatuntinen esitys on haasteellinen, sillä se sisältää paljon monologimaista puhetta ja vähän fyysistä toimintaa. Yleisö on saatava koukkuun puheen avulla. Lavasteistakaan on turha etsiä eläytymisapua. Aidon paneelikeskustelun tavoin lavastukseksi riittää rivi tuoleja.
Esityksiä on luvassa yhteensä kolmetoista. Suurin osa niistä pidetään Merikadun auditoriossa. Myös muutama ravintolaesitys on tulossa. Kokemus on teatterilaisille uusi ja välihuutoja ravintolapöydistä suorastaan odotetaan. Ohjaajan luvalla huutoihin saa vastata improvisoimalla.