Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) hieman pehmentämä Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) alueellistamisesityskään ei mennyt torstaina läpi hallituksessa hallinnon ja alueiden kehittämisen ministerityöryhmässä. SDP ei hyväksynyt Pekkarisen esitystä.
Demariministerien mielestä se olisi hajauttanut Tekesin toimintoja liikaa. Heitä ei tyydyttänyt sekään, että Pekkarinen oli valmis jättämään vain puolet 14 yksiköistä TE-keskuksiin. Seitsemää vahvaa yksikköä Pekkarinen esitti yhä suoraan Tekesin alaisuuteen.
Kun hallituspuolueiden yksimielisyyttä ei löytynyt, Pekkarinen veti Tekes-esityksensä pois. Kokonaan hanke vahvistaa Tekesin alueellisia toimintoja ei pysähdy, vaikka Pekkarisen ajama malli nyt kaatui.
Pekkarinen sanoi tiedostustilaisuudessaan, että uusia malleja kehitetään nopeasti. Ensin hän lupaili niitä kuukauden sisällä, mutta venytti sitten, että malleja on luvassa kevään aikana.
Uusi malli
vielä auki
Pekkarinen ei suostunut valottamaan sitä, millaiset ratkaisumallit ovat jatkossa pöydällä. Etenemisteitäkin on kaksi, uusi malli viedään hallituksen hyväksyttäväksi tai sitten kauppa- ja teollisuusministeriö ajaa itsenäisesti läpi.
Pekkarinen lisäsi, että nytkin ministeriryhmässä ollut esitys olisi juristien arvion mukaan ilmeisesti voitu viedä läpi ilman lainsäädäntöä, ktm:n omilla päätöksillä. Pekkarinen ei halunnut edetä näin.
"Minusta ei ole korrektia tehdä niin, jos on poliittisesti erimielinen asia", hän totesi. Suurta hallituspuolueiden välistä riitaa ei Pekkarisen mukaan asiassa kuitenkaan ole, vaan Tekesin alueellisten vaikuttavuuden toimintojen vahvistamista jatketaan.
"Ei jäädä tähän makaamaan. Tartumme toimeen ja katsomme, mitä muuta voimme tavoitella Tekesin alueellistamisessa. Muita hyviä keinoja löytyy", pettynyt Pekkarinen ilmoitti ja vakuutti haluaan etsiä kompromissia.
"Mutta ei ehkä päästä niin pitkälle kuin tällä mallilla olisi päästy", Pekkarinen totesi ja lisäsi: "Kun ei ole paras keino käytössä, niin sitten toinen ja kolmas."
Tekesin toimintojen alueellistaminen on hallinnollisesti Pekkarisen mielestä niin pieni asia, ettei sen vuoksi kannata enää "pitää tällaista kalustoa pyörimässä".
Pekkarisen mukaan ministerityöryhmän enemmistö oli hänen esityksensä takana, mutta hän ei halunnut viedä asiaa äänestykseen. "Kunnioitan, vaikka en aina ymmärrä muiden (vastustajien) mielipidettä".
"Ohjaus on
sivuseikka"
Pekkarinen luonnehti näennäiseksi kiistaa siitä, missä Tekesin yksiköiden ohjaus tapahtuu. "Ohjaus on sivuseikka. Tällä on tarkoitus vahvistaa innovaatio- ja teknologiaperustaa koko maassa", hän korosti.
Pekkarisen mukaan pienemmissä alueyksiköissä tulos- ja resurssiohjaus olisi voinut jäädä TE-keskuksiin. Sen sijaan vahvoissa yksiköissä, joille on kaavailtu valtakunnallisia ja maailmanlaajuisiakin ohjelmavastuita ohjaus olisi pitänyt olla Tekesillä.
Pekkarinen ei suostunut kertomaan, mihin hänen Tekes-esityksensä lopulta kaatui.
Muutenkin hän yritteli purkaa ilmiselvän pettymyksensä vähättelyyn.
Hän vakuutteli, että ministerivaliokunnassa käytiin hyvä keskustelu, mutta ei löydetty poliittista yhteisymmärrystä.
Pekkarinen painotti, että esitys perustui Tekesin teettämään selvitykseen. Alueyksiköiden sijoittaminen riippui siitä, missä päin Suomea on eri alojen osaamista.
"Tämä olisi merkinnyt uuden tasoista askelta nimenomaan alueiden, maakuntien osaamis- ja innovaatioperustan vahvistamiseksi", Pekkarinen harmitteli.
Hän muistutti, että esitys sai vahvan tuen paitsi Tekesiltä myös elinkeinoelämän järjestöiltä, muun muassa EK:lta, Suomen Yrittäjiltä ja Keskuskauppakamarilta.
Saarnivaara:
Suomi hävisi
Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara oli Pekkarisen tavoin pettynyt hankkeen kaatumiseen. Hänen mielestään Tekes ei häviä siinä mitään. "Siinä häviää Suomen kansantalous ja sitä kautta suomalaiset ihmiset ympäri Suomea, kun hyvinvointi ei kasva sitä vauhtia kuin se ehkä olisi voinut kasvaa", Saarnivaara sanoi.
Hänkään ei halunnut ennakoida, miten Tekesin toimintoja alueella nyt tulisi vahvistaa.