Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen teki Kalevan haastattelussa maanantaina harkinnan arvoisia esityksiä siitä, miten vaikeimmassa jamassa olevia seutukuntia ja maailmanlaajuisessa kilpailussa heikosti menestyviä aloja voitaisiin tukea.
Yhdeksi lääkkeeksi ministeri esittää työnantajamaksujen alennusta. Se voitaisiin hänen mielestään ottaa käyttöön paljon useammalla alueella kuin tähän asti on suunniteltu. Niin ikään Pekkarisen mielestä heikoimmin menestyviä toimialoja voitaisiin tukea erityisellä teknologiavähennyksellä. Sellainen on käytössä jo vastaosassa OECD-maita.
Vaikka globalisaatio on kehityskulku, jota ei voi Suomesta kääntää, sen kipeimmin iskeviä vaikutuksia kannattaa yrittää lieventää. Suomessa on turhan helposti lyönyt läpi ajattelutapa, että tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen täältä halvan työvoiman maihin on kuin luonnonlaki, jonka edessä kädet voi vain nostaa pystyyn. Tällaiseen lamaantuneisuuden tilaan ei pidä pudota, vaan uusia selviytymislääkkeitä pitää etsiä ja kokeilla. Siinä mielessä kauppa- ja teollisuusministeri on ideoinnissaan aivan oikealla asialla.
Pekkarisen ajatukset tulevat jatkona sille, mitä valtiosihteeri Raimo Sailas esitti viime vuoden lopussa jättämässään raportissa. Sailas esitti työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennuksen laajentamista sen nykyiseltä kokeilualueelta Pohjois-Lapista, eräistä saaristokunnista ja Kainuusta myös Pielisen Karjalan seutukuntaan vuoden 2007 alussa.
Pekkarinen veisi siis kokeilua vielä eteenpäin. Hän perustelee asiaa yksinkertaisesti sillä, että tarvetta alennettuihin maksuihin on maassa paljon laajemmalla alueella.
Teknologiavähennys puolestaan olisi piriste niille yrityksille, jotka eivät ole pystyneet riittävän nopeasti pääsemään kiinni selviytymisessä tarvittavaan korkeaan osaamisen ja teknologiaan. Vähennysoikeutta toimintansa uudistuksissa voisivat Pekkarisen mallissa käyttää ennen kaikkea pienet ja keskisuuret yritykset.
Ministerin ehdotusten toimeenpanolle olisi tällä hetkellä tavallista otollisemmat ajat. Odotettua paremmat verotulot ja erityisesti valtionyhtiöiden tulouttamat osingot ovat tuoneet valtion kassaan rahaa satoja miljoonia euroja yli budjetoidun tulon. Kaukonäköinen ratkaisu olisi ohjata ainakin osa niistä kotimaassa työllistävien yritysten toiminta- ja työllistämisedellytysten kohentamiseen.