Hallituspuolueet eivät saaneet aikaan yksimielisyyttä Tekesin toimintojen alueellistamisesta.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) veti pois esityksensä Tekesin alueellistamisesta.
Asia oli esillä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän kokouksessa. Yksimielisyyttä pitkään vatvotusta hankkeesta ei syntynyt, kun SDP ei hyväksynyt ehdotusta.
"Meillä oli ihan hyvä poliittinen keskustelu hallinnon kehittämisestä ministerivaliokunnan piirissä, mutta me emme nyt vaan löytäneet tästä poliittista yhteisymmärrystä", Pekkarinen totesi.
Tulos oli odotettu sen jälkeen kun SDP:n ministeriryhmä viime viikon keskiviikkona arvioi, että esitys hajauttaisi toimintoja liikaa ja tuhoaisi Tekesin toimintakyvyn.
Samana päivänä valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) arvosteli Hufvudstadsbladetissa keskustaa itsekkyydestä aluepolitiikassa.
Pekkarinen ei halunnut dramatisoida asiaa suureksi päähallituspuolueiden väliseksi riidaksi vaan vakuutti, että Tekesin alueellisten vaikuttavuuden toimintojen vahvistamista jatketaan. Malleja selvitellään ripeästi kevään aikana.
Pyrkimys on Pekkarisen mukaan edelleen sama, eli koko Suomen osaamis- ja innovaatiotason nostaminen mahdollisimman ripeästi.
"Kun ei ole paras keino käytössä, niin sitten toinen ja kolmas", Pekkarinen muotoili.
Eripuraista ehdotusta
ei haluttu antaa
Pekkarisen tavoitteena oli perustaa maakuntiin seitsemän Tekesin valtakunnallista yksikköä. Ne siirrettäisiin työvoima- ja elinkeinokeskusten teknologiayksiköistä suoraan Tekesin alaisuuteen.
Niihin olisi siirretty Tekesin valtakunnallisia ja maailmanlaajuisten ohjelmien vetovastuita; esimerkiksi informaatioteknologia Ouluun.
Seitsemän muuta TE-keskusten teknologiayksikköä olisi tehty Tekesin palveluyksiköiksi, mutta ne olisivat säilyneet TE-keskusten alaisuudessa.
Pekkarinen huomautti, että ehdotus sai vahvan tuen paitsi Tekesiltä itseltään myös elinkeinoelämän järjestöiltä, kuten EK:lta, Keskuskauppakamarilta ja Suomen Yrittäjiltä.
Ehdotus perustui Tekesin johdon teettämään selvitykseen. Alueellisten yksiköiden sijoittaminen olisi riippunut siitä, missäpäin Suomea on eri alojen osaamista.
"Tällaisille paikkakunnille istutettaisiin vahvat Tekes-yksiköt. Tämä olisi merkinnyt uuden tasoista askelta nimenomaan alueiden, maakuntien osaamis- ja innovaatioperustan vahvistamiseksi." Pekkarinen sanoi, että esitys olisi juristien arvion mukaan ilmeisesti voitu viedä läpi ilman lainsäädäntöä, kauppa- ja teollisuusministeriön omilla päätöksillä. Hän ei kuitenkaan halunnut tehdä niin.
"Minusta ei ole korrektia tehdä niin, jos on poliittisesti erimielinen asia", Pekkarinen sanoi.
Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara oli hankkeen kariutumiseen pettynyt.
"Kuka siinä häviää? Ei siinä Tekes mitään häviä. Siinä häviää Suomen kansantalous ja sitä kautta suomalaiset ihmiset ympäri Suomea, kun hyvinvointi ei kasva sitä vauhtia kuin se ehkä olisi voinut kasvaa", Saarnivaara sanoi.