Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) vaatii, että vaikeimpien seutukuntien ja globalisaatiokilpailussa heikosti menestyvien toimialojen avuksi otetaan mahdollisimman pikaisesti käyttöön uusia elvytyskeinoja.
Pekkarisen mukaan uudet instrumentit löytyvät lähinnä veroista ja välillisistä maksuista.
"Sekä alueiden että yritysten kannalta käypäinen keino on välillisten maksujen tai verojen alennus. Nyt en puhu henkilöverotuksesta, vaan yritystä rasittavista erilaisista maksuista ja veroista. Niitä tulisi alentaa mielellään jo nykyhallituksen aikana tai ainakin valmistella esitykset niin, että ne voitaisiin ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön."
Kauppa- ja teollisuusministeri esittää, että viimeistään ensi vuonna toteutetaan työnantajamaksun alennus esitettyä neljää seutukuntaa laajemmalla alueella. Lisäksi heikoimmin menestyviä toimialoja pitää auttaa erityisellä teknologiavähennyksellä. Sellainen on käytössä valtaosassa OECD-maista.
Apua pk-yrityksille
Tutkimukseen ja innovaatioon kohdistuvaa vähennystä annettaisiin verotuksen kautta yrityksille, jotka eivät ole riittävän nopeasti päässeet tarpeeksi korkeaan osaamis- tai teknologiatasoon. Avustuksella yritys voisi uudistaa toimintaansa ja vahvistaa osaamistaan, Pekkarinen tarkentaa.
"En esitä, että tämä vähennys pitäisi heti ja välttämättä olla käytössä kaikkialla maassa ja kaikenkokoisille yrityksille. Käytännössä tämä tarkoittaa pk-yrityksille annettavaa avustusta. Tarvittaessa voidaan ajatella, että siihen tehdään vielä maantieteellisesti rajauksia", Pekkarinen lisää.
Työnantajamaksuihin tehtävistä vähennyksistä hän toteaa: "En ole keksimässä pyörää uudestaan. Malleja on vuosien varrella ollut esillä. Viimeksi yhden tuoreutti valtiosihteeri Raimo Sailas, joka esitti työnantajamaksuun tukea neljälle vaikealle seutukunnalle. Tarvetta välillisten kustannusten madaltamiseen on maantieteellisesti huomattavasti laajemmalla alueella, joten sitä pitäisi laajentaa", Pekkarinen sanoo.
Tämä liittyy Pekkarisen mukaan myös siihen, mitä tapahtuu maataloudessa ja kuntasektorilla sekä työikäisen väestön määrässä. Paineet kohdistuvat samansuuntaisina tietyille alueille.
"Jos elinkeinopoliittisella puolella ei nyt tehdä jotain vahvistavaa ja investoimaan rohkaisevaa, hiirenhammas nakertaa lisää juustoa ja kehitysnäkymä näillä alueilla on erittäin huono."
Vanhat eivät eivät auta
Pekkarinen muistuttaa, että globalisaatio kohtelee eri alueita ja eri toimialoja eri tavalla, mutta jatkossa uhat eivät koske vain matalan osaamisen aloja. Siksi nyt tarvitaan nimenomaan yritys- ja elinkeinolähtöistä elvytystä.
Uudentyyppisiä elvytysinstrumentteja on Pekkarisen mukaan pakko ottaa käyttöön myös siksi, sillä perinteiset aluepolitiikan keinot on "lähes putsattu olemattomiin".
Vaikeuksiin joutuneet alat eivät taas pysty hyödyntämään innovaatiorahoitusta. Pulmana on myös se, että muita kuin työvoimaministeriön työvoimapoliittisia keinoja alueiden elvyttämiseen ei juuri ole, Pekkarinen perustelee uusia elvytysruiskeita.
"Jos uusia instrumentteja ei oteta käyttöön, tilanne pahenee entisestään. Edessä on lisää tehtaiden sulkemisia ja irtisanomisia", Pekkarinen varoittaa.
Tiukkoja budjettikehyksiä ei Pekkarisen mukaan tule romuttaa, mutta liikkumavaraa hänen mukaansa löytyy budjetin tulopuolelta.
Muun muassa verotulot kasvavat odotettua enemmän ja valtionyhtiöistä saatavat osingot tulevat olemaan 1,2-1,3 miljardia euroa budjetoidun 600 miljoonan euron sijasta. Jo tästä voitaisiin lohkaista pieni siivu uuden menestyksen synnyttämiseen sekä osaamis- ja innovaatioperustan nostamiseen.