"Talvivaara on kruunu kaivoshankkeiden päällä", maalailee kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) Sotkamossa.
Pekkarinen tutustui perjantaina ensimmäistä kertaa paikan päällä Talvivaaran kaivosalueeseen. Hallinnollisesti laaja nikkelikaivoshanke on tullut tutuksi ministerille jo kahden vuoden ajan. Viime kuussa Pekkarisen isännöimä ministeriö laajensi Talvivaaran kaivospiirin 60 neliökilometriin.
Kaivos on suunniteltu avattavaksi vuoden 2009 aikana. Kannattavuusselvityksen valmistumisen ja ympäristöluvan saamisen jälkeen Talvivaara listautuu Lontoon pörssiin.
"Kyllä Talvivaara on tavattoman positiivinen asia. Olisihan se ollut hienoa, että hanke olisi voitu toteuttaa kotimaisella pääomalla ja osaamisella, mutta siihen ei ole mahdollisuuksia, koska kaivostoimintaa ajettiin alas 20-30 vuotta sitten", Pekkarinen miettii.
Talvivaaran työllistävän vaikutuksen lisäksi, joka on kerrannaisvaikutuksineen noin 1 500 työpaikkaa, kaivos tuottaa myös kotimaiseen teollisuuden käyttöön maailmanmarkkinoilla kalliita raaka-aineita.
Nykyisen hallituksen ministereistä pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja nyt Mauri Pekkarinen ovat ottaneet kantaa Talvivaaran tukemisen puolesta. Valtiosihteeri Raimo Sailas valtionvarainministeriöstä on puolestaan lupaillut tukea Talvivaaran liikenneyhteyksien rakentamiseen.
"Minä en uskalla luvata mitään aikatauluja enkä sitoa muiden ministeriöiden rahoja. Varsinaista kaivostoimintaa emme tietenkään tue, mutta sen mahdollistavia rakenneinvestointeja kyllä", Pekkarinen linjaa. Omasta ministeriöstään Pekkarinen uskoo Teollisuussijoituksen ja Finnveran olevan mukana Talvivaaran laina- ja luottotarpeissa.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä on aikataulutoiveissaan suorasanaisempi.
"Toivottavasti ministeriöissä tehdään päätöksiä mahdollisimman nopeasti, ennen kuin vaalit rupeavat liikaa haittamaan päätöksentekoa", Perä sanoo.
Kaivosyhtiö odottaa valtion tukevan toiminnan yleiset edellytykset mahdollistavia toimia.
"En rupea summia sanomaan, mutta kyllä ne huomattavia ovat", toimitusjohtaja Pekka Perä toteaa.
Talvivaara Kaivososakeyhtiö julkisti viime kuussa keränneensä sijoittajilta 33 miljoonaa euroa tuotannon kehittämiseen, käynnistämiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Kaikkiaan kaivoshankkeeseen on arvioitu käytettävän noin 400 miljoonaa euroa.
Kainuun kehittämisrahasta, noin 44 miljoonasta, ei maakuntavaltuuston puheenjohtajan Timo Korhosen mukaan riitä Talvivaaralle jaettavaa.
"Vain kaivostoiminnan tarvitsemaan koulutukseen voidaan jonkin verran varoja keskittää", Korhonen sanoo.
"On selvää, että valtion tuki näin suuriin hankkeisiin täytyy tulla alueellisen rahoituksen ulkopuolelta", ministeri Pekkarinen säestää.