Termillä on negatiivinen kaiku, mutta on kokoomuksen varapuheenjohtajakin kerran julistautunut pekkaroijaksi sanan positiivisessa mielessä.
Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen, 70, ilmoitti perjantaina liittyvänsä siihen konkarikansanedustajien ryhmään, joka jättää eduskunnan ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa. Ensi keväänä Arkadianmäeltä lähtevät vapaaehtoisesti myös muun muassa Pertti Salolainen (kok.), Seppo Kääriäinen (kesk.) ja Tapani Tölli (kesk.).
Pekkarinen harkitsee lähtemistä europarlamenttivaaliehdokkaaksi toukokuun vaaleissa. Sen sijaan eduskuntaan hän ei enää pyri.
Pekkarinen sanoi perjantaina eduskunnassa järjestämässään tiedotustilaisuudessa, että hän kuulostelee nyt kentän tuntoja eurovaaliehdokkuudelleen.
– Ikkuna on auki muutaman viikon, Pekkarinen sanoi.
Pekkarinen muistutti perehtyneensä paljon EU-asioihin toimiessaan ministerinä silloin kun Suomen EU-jäsenyydestä neuvoteltiin. Hän on ministerinä osallistunut myös noin sataan ministerineuvoston kokoukseen ja valmisteli vuonna 1997 keskustalle raportin, jonka perusteella puolue asettui vastustamaan Suomen liittymistä yhteisvaluutta euroon.
Maakuntavaaleihin lähtemistä Pekkarinen piti todennäköisimpänä.
Pekkarointi tarkoittaa armotonta kotiinpäin vetämistä
Pekkarinen tullaan eittämättä muistamaan lähtijöistä pisimpään. Se johtuu siitä, että hänen ansiostaan Suomen poliittiseen keskusteluun syntyi lähtemätön termi pekkarointi. Se tarkoittaa armotonta kotiinpäin vetämistä oman vaalipiirin hankkeille kuten silloille ja teille.
Termi synnytti 21 vuotta sitten Jyväskylän Korpilahdelle Pekkarisen vaalipiiriin rakennettu Kärkistensalmen silta, joka on yksi Suomen pisimmistä. Komea vinoköysisilta korvasi hankalan lossimatkan, jossa autojonot lossille saattoivat kestää kaksikin tuntia. Pitempi autoreitti toi yli 80 kilometriä ylimääräistä ajoa.
Sillan rakentamisesta päätettäessä Mauri Pekkarinen työskenteli pääministeri Esko Ahon (kesk.) lama-ajan hallituksen sisäministerinä. Pekkarinen ajoi Keski-Suomen ykköshankkeena pidettyä siltahanketta uutterasti riihimäkeläisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) valmistelemaan valtion lisäbudjettiin.
Pekkarisen onnistuttua saamaan siltahankkeen läpi Viinanen loi suomen kieleen uuden sanan pekkarointi. Sitä käytetään edelleenkin negatiivisessa merkityksessä kuvaamaan siltarumpupolitikointia.
Pekkarista negatiivinen mielleyhtymä on harmittanut. Hän on korostanut sillan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta ja maan tasapuolista kehittämistä.
Siltahankkeessa Pekkarinen löi hynttyyt yhteen silloisen liikenneministerin Ole Norrbackin (r.) kanssa. Hän sai samassa yhteydessä ajettua läpi Raippaluodon sillan omassa Vaasan vaalipiirissään.
On termiä pekkarointi käytetty myös positiivisessa merkityksessä. Kun valkealalainen Ismo Partanen nousi 1990-luvun puolivälissä kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, hän ilmoitti valinnan jälkeen pyrkivänsä profiloitumaan "kokoomuksen Pekkariseksi", tiukaksi edunvalvojaksi.
Tamperelainen Partanen toimii nykyään Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtajana.
"Luulen, että Paavolla oli vähän tsoukkia mukana"
Pekkarinen on toiminut eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1979. Hänet on valittu kansanedustajaksi kymmenen kertaa. Vaalikauden lopussa hän on ollut kansanedustajana yli 40 vuotta. Se on neljänneksi pisin kausi eduskunnan historiassa.
Kansanedustaja Paavo Väyrynen totesi hiljattain Iltalehdessä, että jos politiikkaa pitää elämäntehtävänä, sitä pitää toteuttaa elämän loppuun saakka. Hän ihmetteli, kuinka nuoret ihmiset, kuten Pertti Salolainen, syksyllä vasta 78, vetäytyvät.
– Luulen, että tässä oli Paavolla vähän tsoukkia mukana. Me olemme kaikki erilaisia ihmisiä. Pertti on tehnyt pitkän päivätyön myös kansanedustajana. Jokainen on rakentunut vähän eri tavalla poliitikoksi ja ihmiseksi. Minun ratkaisuni on kuitenkin eduskuntatyön osalta nyt tämä, minkä kerroin.