Toimitusministerinä kauppa- ja teollisuusministerin tehtäviä hoitava Mauri Pekkarinen (kesk.) uskoo, että tulevaankin hallitusohjelmaan sisältyvä yrittäjyysohjelma vaikuttaa merkittävästi sekä työllisyyteen että yrittäjyyden lisääntymiseen. Pekkarinen vieraili maanantaina Reisjärvellä ja Ylivieskassa.
"Yrittäjyysohjelma sitoo saman tavoitteen taakse useita ministeriöitä ja hallinnonaloja. Syksyllä budjettiin kirjataan joka ministeriölle rahoitus yrittäjyysohjelman läpiviemiseen. Se ei voi olla vaikuttamatta", Pekkarinen sanoi Reisjärvellä.
"Ennen hallituksen budjettiriihtä järjestetään vielä suuri seminaari, jossa yrittäjyysohjelma puidaan yhdessä elinkeinoelämän keskeisten vaikuttajien kanssa. Silloin vielä katsotaan, ovatko ohjelman esityksen kohdallaan."
Hallituksen yrittäjyysohjelmasta on Pekkarisen mukaan olemassa jo alustava luonnos. Sen mukaan ohjelmassa pureudutaan erityisesti yritysverotukseen, yrittäjäkoulutukseen ja -osaamiseen sekä konkurssisäädöstön lieventämiseen.
"Meillä on lähivuosina edessä 70 000-80 000 yritysten sukupolvenvaihdosta. Tässä tilanteessa meidän on varmistuttava siitä, ettei yritysten määrän lasku missään tapauksessa voimistu vaan käyrä käännetään toiseen suuntaan. Siitä on huolehdittava muun muassa pk-yritysten sukupolvenvaihdosten verotuskohtelulla", Pekkarinen sanoi.
"Itse olen taipuvainen kannattamaan Ruotsin mallin mukaista 30 prosentin arvostussääntöä", hän lisäsi.
Myös arvonlisäveroa
tarkoitus helpottaa
Mauri Pekkarisen mukaan yrittäjyysohjelmassa harkitaan myös pienimpien yritysten arvonlisäveron alentamista ja liukuvaa korotusta yrityskoon kasvaessa.
"Tässä kohdassa on pakko kuitenkin todeta, että toteutuminen riippuu rahoituksesta. Jostakin on löydettävä varat uudistuksen läpiviemiseen", Pekkarinen huomautti.
Yrittäjyysohjelman keskeisiin tavoitteisiin hän lukee myös yrittäjäkoulutuksen sekä kehittämisrahojen suuntaamisen myös pk-yrityksille.
"Tärkeä kysymys kuuluu, miten pk-yritykset saadaan paremmin kiinni kehittämis- ja teknologiarahoitukseen. Tosiasia on, että kt-rahoituksen määrää jatkossa merkittävästi nostetaan kun taas perinteisiä alueperusteisia tukia vähennetään", Pekkarinen sanoi.
Välilliset kustannukset
tarkastelussa
Kauppa- ja teollisuusministeriö selvittää Pekkarisen mukaan myös sitä, miten pienten työvoimavaltaisten alojen välillisiä työvoimakustannuksia voitaisiin merkittävästi alentaa. Kyse on niin sanotusta Holmin-Vihriälän mallista.
"Tavoitteena on, että matalapalkkaista työvoimaa käyttävät yritykset saisivat tuntuvia helpotuksia välillisiin kustannuksiin. Tämä on yksi keino hillitä tuotannon siirtymistä niin sanottuihin halpatuotantomaihin, erityisesti Baltiaan", Pekkarinen totesi.
Hän pitää Baltian maiden liittymistä EU:hun suurena haasteena Suomelle nimenomaan siitä näkökulmasta, että halvat työvoimakustannukset houkuttelevat siirtämään tuotantoa sinne.