Euroopan on lisättävä omaa energiantuotantoaan, ja lisäyksen on tapahduttava nimenomaan uusiutuvien energiamuotojen ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöä lisäämällä, vaatii kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.).
Pekkarisen mukaan Euroopan selvästi alle 50 prosentin jäävä energiaomavaraisuus on liian alhainen maailmassa, jossa hirmumyrskyt, sodat ja kansainvälisen politiikan kiistat voivat hetkessä mullistaa energiamarkkinat.
- Uusiutuvien energiamuotojen ja bioenergian käyttöä Euroopassa on lisättävä. Niiden käytön lisääminen auttaa kahteen asiaan: parantaa eurooppalaista energiavarmuutta ja toisaalta helpottaa meidän selviytymistämme Kioton ilmastosopimuksen velvoitteista, Pekkarinen sanoi STT:n haastattelussa.
Venäjä on varma kumppani
Eurooppalaisen energiantuotannon lisääminen on Pekkarisen mukaan yksi kolmesta keskeisestä asiakohdasta, joita Suomi pyrkii edistämään heinäkuun alussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan.
Kaksi muuta tärkeää asiaa ovat Pekkarisen mukaan EU:n ja sen suurimman yksittäisen energiantoimittajan eli Venäjän välinen dialogi sekä Euroopan sisäisten energiamarkkinoiden parempi toimivuus.
Vaikka Venäjän kanssa käytävä dialogi onkin Suomen energia-asialistalla korkealla, ei Pekkarinen pidä Venäjän ja EU-maiden energiasuhteita ongelmavyyhtinä.
- Suomen kannalta Venäjä on ollut erittäin varma yhteistyökumppani energiapolitiikassa, Pekkarinen muistuttaa.
Pekkarisen mielestä EU:n herääminen energian toimitusvarmuuteen liittyviin kysymyksiin on julkisuudessa kytketty liikaa Venäjän viimetalvisiin kaasukiistoihin Ukrainan ja Georgian kanssa.
- Toimitusvarmuuskysymys ei liity yksinomaan Venäjään vaan koko maailmaan. Kun hirmumyrsky iski New Orleansiin, niin maailman öljynjalostuskapasiteetista hävisi merkittävä osa. Meidän pitää varautua erilaisiin mahdollisuuksiin, Pekkarinen painottaa.
Protektionismin haamu kummittelee
Euroopan sisäisten energiamarkkinoiden toimivuuden parantamisessa ja kilpailun esteiden poistossa riittää Pekkarisen mukaan työtä. Muun muassa ranskalaisen Suez-voimayhtiön ympärillä kuluneena keväänä nähty näytelmä kuvastaa hyvin sitä, kuinka EU:n perustajamaissakin ollaan vielä taipuvaisia kansalliseen protektionismiin energiasektorilla.
- Pohjolassa markkinat toimivat aika hyvin, mutta keskinen ja eteläinen Eurooppa ovat huonommin toimivien markkinoiden, oligopolien ja monopolien aluetta, Pekkarinen arvioi.
Pekkarisen mukaan Euroopan energiamarkkinoita ei suinkaan voida avata kertarysäyksellä, vaan kilpailu pitää saada pelaamaan eri markkina-alueilla ennen yhteisiin markkinoihin siirtymistä.
Esimerkiksi Saksan markkinoiden yhtäkkinen yhdistäminen Pohjoismaiden markkinoihin nostaisi välittömästi sähkön hintaa Pohjolassa, sillä Saksassa sähkö on 80 prosenttia kalliimpaa kuin huippuedullisessa Suomessa.
Suomen ydinvoimaratkaisu kiinnostaa
Käytettävistä energiamuodoista päättäminen on EU:ssa kunkin jäsenmaan omassa päätäntävallassa, joten Bryssel ei mahtikäskyillään pysty rakentamaan haluamansa kaltaisia voimaloita unionimaihin.
Ydinvoima on Pekkarisen mukaan lähes kuoliaaksi vaiettu asia EU-tasolla, mutta jäsenmaissa sitä kohtaan tunnetaan kiinnostusta. Kiinnostuksen kohteeksi on Pekkarisen mukaan joutunut myös Suomi, sillä Olkiluotoon rakennettava Suomen viides ydinvoimala on poikkeuksellinen ilmiö Euroopassa.
- Suomi on noussut bilateraalisesti kiinnostuksen kohteeksi. Tämä johtuu siitä, että monessa maassa Kioton sopimuksen taakka koetaan niin suureksi, että siitä selviytyminen on vaikeaa ilman, että ydinvoima on mukana repertuaarissa, Pekkarinen sanoo.