Naisten yhdistetyssä on erikoinen tilanne. Lajilla on vain kourallinen harrastajia koko maailmassa, mutta silti sen olympiastatus on käytännössä taattu.
Jos kaikki menee Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n suunnitelmien mukaan, naisten yhdistetty tulee MM-ohjelmaan Oberstdorfissa vuonna 2021 ja olympiaohjelmaan Pekingissä vuotta myöhemmin.
Suomessakin on parikymmentä yhdistettyä harrastavaa tyttöä, joista 13 harjoittelee Hiihtoliiton valmennusryhmässä Juha Viholaisen ja Antti Kuisman valmennuksessa. Vanhimmat ryhmäläiset ovat 16-vuotiaita, ja heille on realistinen tavoite olla mukana, kun naisten yhdistetty tekee arvokisadebyyttinsä.
- Kyllä se on realistista. Pikkuisen nopeasti tulee aikataulu, mutta pyritään että saadaan suomalaisia mukaan. 2019 on jo Vuokatissa nuorten MM-kisat, tavoitteena on olla siellä mukana, Viholainen kertoo.
Ennen 2010-lukua harvat yhdistettyä harrastavat tytöt kisasivat samoissa sarjoissa poikien kanssa. Viimeisen viiden vuoden aikana on alettu järjestää myös tyttöjen sarjoja, ja tälle kaudelle FIS perusti tyttöjen yhdistettyyn Continental cupin. Suomalaistyttöjä ei näissä cup-kisoissa ole ollut mukana.
- Kyllä sitä on mietitty, mutta taso on ollut vielä sellainen että ei ole lähdetty mukaan. Yhdistetyn tytöt ovat nyt kolme vuotta olleet poikien kanssa leireillä. Ensi vuonna sitten Continental cupiin, jos kehitys jatkuu samanlaisena, Viholainen arvioi.
Tulevista arvokisamahdollisuuksista on Viholaisen mukaan ollut ryhmässä puhetta.
- Ryhmässä on kaksi vanhempaa tyttöä, joilla on enemmän harjoitusvuosia takana. He ovat varmaan ensimmäisiä, jotka pääsevät kisoihin.
Taistelua tiedossa
Kun naisten nyrkkeily pääsi olympiaohjelmaan Lontoossa 2012 ja naisten mäkihyppy Sotshissa 2014, yhdistetystä tuli ainoa olympialaji, jossa kisaavat vain miehet. Syynä tähän on lähes olematon naisharrastajien määrä, mikä taas johtuu siitä, että mäkihyppy on monia muita lajeja sitkeämmin nähty miesten lajina.
- Mukavaa, että se on kumoutumassa ja saadaan tyttöjä lajin pariin, Viholainen sanoo.
Julia Kykkäsellä, 23, on kokemusta siitä, millaista on olla uuden lajin tienraivaaja Suomessa. Kykkänen on kiertänyt mäkihypyn naisten maailmancupia alusta asti.
- Ei se mitään helppoa ole. Kyllä saa taistella, että saa naismäkihyppyä eteenpäin, Kykkänen toteaa.
Hän harrasti itsekin yhdistettyä poikien sarjoissa 13-vuotiaaksi asti. Kaikilla mäkihyppyä harrastavilla tytöillä pidetään myös hiihto mukana ohjelmassa ennen kuin vanhempana voi erikoistua pelkkään mäkeen.
- Tuosta yhdistetyn tyttöryhmästä varmaan osa siirtyy mäkipuolelle, Kykkänen arvioi ja muistuttaa, että niukkojen resurssien takia tie huipulle on kivinen.
- Se on tytöistä itsestä kiinni, haluavatko he taistella sen eteen, että menestyy. Tämä ei ole helpoin laji siihen.
Keski-Euroopassa enemmän harrastajia
Arvokisastatuksen lähestyessä Suomella on naisten yhdistetyssä pieni takamatka muutamiin muihin lajin suurmaihin verrattuna.
- Keski-Euroopassa tietysti harrastajamäärät ovat isompia, sieltä on helpompi poimia lahjakkaita urheilijoita, Viholainen sanoo
Hän lisää, että Suomenkin tilanne on kohtalaisen hyvä.
- Tytöillä harrastajamäärät kasvavat koko ajan, kun pojilla se pysyy aika lailla samassa. Sen suhteen on positiivista.