Suuri osa skootteri- ja mopokuskeista välttää taustapeilien käyttöä viimeiseen saakka. Kauppurienkadun mopoparkissa oli perjantaina kymmenen skootteria, joista kuudesta oli poistettu toinen peili.
"Se osui autotallin seinään", paikalta poistunut Jani Kettunen selitteli toisen peilin puuttumista,
Vanhempi konstaapeli Jani Isoniemi Oulun poliisilaitokselta paheksuu nuorten villitystä.
"Eihän siinä mitään järkeä ole niitä irrotella, jos ne uudesta moposta molemmilta puolilta löytyy."
Isoniemen mukaan erityisesti kaupunkiajossa, kaistojen vaihtelussa ja käännöksissä peileistä on hyötyä. Korjausmääräys ja huomautus poliisilta tulee asiasta kuitenkin vasta silloin, kun molemmat peilit puuttuvat.
Tällaisella skootterilla parkkiin ajellut Petteri Huusko ei ollut vielä joutunut asiasta poliisin pysäyttämäksi.
Hänen skootteristaan peilit puuttuivat, koska varaosana ostettu astetta tyylikkäämpi taustapeili oli vioittunut. Skootterin mukana tulleita peilejä Huusko ei ulkonäköseikkojen vuoksi ilkeäisi käyttää.
"Ne ovat niin rumia."
Virittely on laitonta, mutta yleistä
Peilin puuttumisesta kuski saa korjausmääräyksen lisäksi yleensä vain huomautuksen, mutta jos mopossa ilmenee myös muita puutteita, saattaa seuraus olla rikesakko. Isoniemen mukaan puutteellisesti tai laittomasti varusteltu mopo osoittautuu usein myös viritetyksi.
Kolmen kuukauden aikana poliisi on antanut korjausmääräyksen mopoilijoille 50 kertaa, ja noin 20 moposta on virityksen vuoksi otettu kilvet pois ja määrätty katsastukseen. Näistä noin puolet on luokiteltu niin sanotuiksi moottoripyörämopoiksi, jotka on viritetty kulkemaan yli 65 kilometriä tunnissa.
Huusko kertoo, että hänen kymmenestä kaveristaan yhdeksällä on viritetty mopo. Myös edellinen oma mopo oli viritetty.
"Jäin siitä poliisille kiinni, mutta kun se kulki vain jotain 60 kilometriä tunnissa, niin eivät antaneet kuin pienet sakot."
Jotkut ajavat kattohalogeeneilla
Väärien osien vuoksi Huusko kertoo tulleensa poliisin pysäyttämäksi kahdesti, ja toisella kerralla tuli sakotkin. Kyse oli vääränlaisesta pakoputkesta ja maskista.
Isoniemen mukaan korjausmääräyksiä on annettu paljon ajo- ja takavaloista, jotka eivät ole hyväksytyn standardin mukaisia.
"Olen nähnyt pyöreitä kattohalogeenin tapaisia valaisimia. Tällaisista on saattanut koostua ajovalot, ja takana on sitten ollut joku ledi."
Harvinaisemmiksi hän luokittelee tapaukset, joissa on käytetty moottoriin tai maantiehen hehkua antavia lamppuja. Niihin ei ole tämän kevään aikana törmätty.
Isoniemen käsityksen mukaan Suomessakin on myynnissä ajovalosarjoja, jotka eivät täytä EU-lainsäädännön vaatimuksia.
"Siitä minulla ei ole tarkempaa kuvaa, että onko niissä maininnat niiden sopimattomuudesta tieliikennekäyttöön", Isoniemi miettii.
Valojen sopivuus tieliikenteeseen on hänen mukaansa kuitenkin helppo tarkistaa, sillä ajoon tarkoitetuista valaisimesta tulisi aina löytyä E-hyväksyntämerkki.
Rikkeiden määrä
ei ole noussut
Uudesta trendistä puutteellisilla tai laittomilla varusteilla ajelemisessa ei kuitenkaan Isoniemen mukaan ole kyse, eikä rikkeiden määrässä ole tapahtunut kasvua edellisvuosiin nähden.
Mopoliikennettä on valvottu tehostetusti vuodesta 2006 lähtien, ja se on keskittynyt pitkälti juuri mopojen rakennemuutoksiin ja virityksiin. Isoniemen mukaan poliisilla on tällä hetkellä valvontaan myös hyvät valmiudet.
