Pei­kon­päät kieh­to­vat ku­vaa­jia

Maasta kasvavat peikonpäät, hipit tai ryssänpäät ovat innostaneet lukijoita kuvaamaan.

Tapio Flinkkilä kuvasi parturiin jonottamassa olevia Isolla-Syötteellä  12. toukokuuta 2013  (vasen kuva).
Nimimerkki Oskari lähetti myös Syötteeltä otetun kuvan, jossa hiuksiin on tullut jo juurikasvua. Kuva on otettu 29. toukokuuta 2011. Hipit menossa Syötteelle juhannuksen viettoon Naamankajoen lähellä, kertoo kuvan ottanut lukija.
Tapio Flinkkilä kuvasi parturiin jonottamassa olevia Isolla-Syötteellä 12. toukokuuta 2013 (vasen kuva). Nimimerkki Oskari lähetti myös Syötteeltä otetun kuvan, jossa hiuksiin on tullut jo juurikasvua. Kuva on otettu 29. toukokuuta 2011.
Tapio Flinkkilä kuvasi parturiin jonottamassa olevia Isolla-Syötteellä 12. toukokuuta 2013 (vasen kuva). Nimimerkki Oskari lähetti myös Syötteeltä otetun kuvan, jossa hiuksiin on tullut jo juurikasvua. Kuva on otettu 29. toukokuuta 2011.

Maasta kasvavat peikonpäät, hipit tai ryssänpäät ovat innostaneet lukijoita kuvaamaan.

Pudasjärveltä on lähetetty useita kuvia mielikuvitusta herättävistä tuppaista.

Lukijat myös kysyvät, mikä olio on oikealta nimeltään.

Kalevan toimittaja, biologi Pekka Rahko kertoo, että kysymyksessä on tupassara.

Kapealehtinen, mätästävä ja monivuotinen tupassara muodostaa tuppaita, kasvitieteilijän termillä kaulamättäitä, jotka sopivilla paikoilla kasvavat vieri vieressä.

"Kansankielellä näitä on kutsuttu ryssänpäiksi", Rahko tietää.

Tupassara on jokapaikan saran alalaji. Se on levinneisyydeltään pohjoispainoitteinen, kun taas toinen alalaji, juolasara, on harvinainen Pohjois-Suomessa.