Ruotsi ja Valko-Venäjä ovat ajautuneet diplomaattiseen välirikkoon Valko-Venäjän kieltäydyttä jatkamasta Ruotsin suurlähettilään akkreditointia. Ruotsi vastasi samalla mitalla ilmoittamalla, ettei Valko-Venäjän uusi suurlähettiläs ole tervetullut.
Kiista kärjistyi sen jälkeen, kun ilmeni, että ruotsalainen mainostoimisto järjesti pehmonallelähetyksen Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin heinäkuussa.
Mainostoimisto tempasi tiputtamalla lentokoneesta lähes 900 laskuvarjoin ja ihmisoikeuksia julistavin iskulauselipuin varustettua pehmonallea Minskin.
Tempauksen toteutustavasta voidaan olla monta mieltä, sillä kaksi toimiston työntekijää lensi pienkoneella Liettuasta Valko-Venäjälle, tiputti pehmonallet ja palasi takaisin Liettuaan ilman mitään lupia.
Lentäjät halusivat ilmaista tällä tavoin tukensa valkovenäläisille ihmisoikeusaktivisteille. Samalla he halvensivat Valko-Venäjän puolustusta ja osoittivat siinä olevan ainakin pienkoneen mentävä aukko.
Valko-Venäjää vuodesta 1994 johtanut presidentti Aljaksandr Lukašenka on kurittanut toisinajattelijoita kovin ottein. Myös tällä kertaa ainakin kahta ihmisoikeusaktiivia odottaa syytteet laittoman maahantulon avustamisesta.
Sekä EU että Yhdysvallat on asettanut Lukašenkan hallinnolle pakotteita vastalauseeksi ihmisoikeusloukkauksia kohtaan. Urheiluhullulle Lukašenkalle oli kova pala, kun kisajärjestäjät epäsivät häneltä pääsyn Lontoon olympialaisiin.
Diplomaattikriisiin liittyvä tapahtumien sarja vain vahvistaa käsitystä siitä, että muun maailman tulee lisätä kiristystoimia Lukašenkan painostamiseksi kunnioittamaan ihmisoikeuksia.