Pääkirjoitus

Peh­meäs­tä juus­tos­ta tuli kovan luokan vien­ti­tuo­te

Suomen taloudesta ei ole viime viikkoina kuultu moniakaan valoisia tietoja.

Suomen taloudesta ei ole viime viikkoina kuultu moniakaan valoisia tietoja. Onneksi niitäkin sentään on. Vaikka lupaus Turkuun tulevasta loistoristeilijätilauksesta lienee viime aikojen myönteisin uutinen, mielialoja nostaa ainakin Pohjois-Pohjanmaalla Valion Haapaveden-tehtaan laajennuksen muutaman päivän takainen käyttöönotto.

Syytä myhäilyyn on siksikin, että Haapavedeltä lähtevät juustoharkot ovat todellinen menestystuote myös viennissä. Noin puolet pohjoispohjalaisesta Oltermannista toimitetaan nyt Venäjälle. Juuston myynti Venäjälle on kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Laajennettu juustola mahdollistaa tuotantomäärän noston lähiaikoina 25 miljoonasta kilosta 30 miljoonaan.

Parasta tilanteessa on, että Venäjän-viennin kasvulle ei näy rajoja. Venäjällä juustoa syödään yhä selvästi vähemmän kuin Suomessa. Samoin juuston kulutuksen voi Venäjän vaurastumisen myötä olettaa siirtyvän kalliimpiin merkkeihin. Valiolla on suuria odotuksia myös muissa IVY-maissa.

Juustot eivät yleensä pääse esille niissä uutisissa, joissa puhutaan vientiteollisuudesta. Perinteisesti niissä raporteissa näytetään tonnien painoista paperirullaa. Kilon juustokimpale on aika lailla samanmuotoinen ja sopisi tätä nykyä vähintään yhtä hyvin kuvaamaan menestyvää vientituotetta.

Kun perinteisen tehdasteollisuuden vienti hiipuu, korvaavia tuotteita toivottavasti löytyy juuston lisäksi muitakin.

Juustonvalmistuksen aluetaloudelliset vaikutukset ovat mittavammat kuin äkkiä uskoisikaan. Haapaveden-tehdas työllistää yrityksen oman laskelman mukaan maidontuotannon ja tehtaan kautta lähes 3 000 ihmistä. Ei siis ihan vähäistä taloudellista toimeliaisuutta.