Ravitsemusoppaita tutkivilla suomalaisilla on aihetta vinoon hymyyn. Samat ravitsemustieteilijät ja tiukkapipoiset terveysgurut, jotka parikymmentä vuotta sitten alkoivat kaapia rasvaa meidän voileiviltämme, ovat nyt joutuneet tekemään pienen kääntymyksen.
Rasva on kuin onkin terveellistä ja jopa välttämätöntä. Mutta ei mikä tahansa rasva, eikä roppakaupalla syötynä. Tosiasia kuitenkin on, että kun rasvaa on väen väkisin vähennetty meidän jokapäiväisestä ruuastamme, ruokavalion rasvojen laatu on vinksahtanut epäedulliseen suuntaan.
Meidän onneksemme uudet ohjeet on helppo omaksua. Kolesterolia sisältävät kovat eläinrasvat, kuten voi ja rasvaiset maito- ja lihatuotteet, ovat edelleen pannassa.Vain eläinrasvoissa on kolesterolia, eikä ihmisen tarvitse syödä sitä, koska elimistö tuottaa kolesterolia itse. Meillä suomalaisilla on taipumus tuottaa sitä liikaa.
Mutta pienen määrän välttämättömiä rasvahappoja me tarvitsemme, ja ne on saatava ruuasta, koska elimistö ei pysty itse tuottamaan niitä. Me saamme niitä hyvälaatuisista kasviöljyistä ja öljypohjaisista pehmeistä margariineista tai kasvirasvalevitteistä. Näitä rasvahappoja tarvitaan solujen ja hermoston toimintaan, näön tarkkuuden ylläpitämiseen sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen. Puutos voi aiheuttaa muun muassa iho- ja hermosto-ongelmia sekä lapsilla kasvun hidastumista.
Verenpaine laskee, diabetesriski vähenee
Pari teelusikallista esimerkiksi rypsiöljyä tai pehmeää kasviöljypohjaista margariinia päivässä on sopiva annos terveyden ylläpitämiseen.
Pari isompaa lusikallista sopii niille, jotka päivän mittaan kuluttavat runsaasti energiaa työssä tai harrastuksissa.
Välttämättömät rasvahapot alentavat myös verenpainetta ja veren kolesterolipitoisuutta ja torjuvat aikuistyypin diabetesta. Tämän totuuden sisäistäminen voi olla vaikeaa kaikille niille, jotka ovat pienen ikänsä kuulleet varoituksia rasvojen yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin.
Yksinkertainen esimerkki valaisee asiaa ja auttaa ymmärtämään uutta ajattelutapaa. Jos laitamme leivän päälle pari siivua juustoa, saamme itse asiassa enemmän kovaa eläinrasvaa ja kolesterolia kuin jos sipaisemme leivälle teelusikallisen pehmeää margariinia.
Salaattiin saa hyvällä omallatunnolla lorauttaa tilkan kasviöljypohjaista kastiketta. Kokonaisuuden kannalta se on vain hyväksi. Laihduttajakin tarvitsee pienen määrän pehmeää rasvaa päivässä.
USA:ssa yllättäviä tutkimustuloksia
Virallisten ravitsemussuositusten mukaan korkeintaan 30 prosenttia päivittäisestä energiasta voi tulla rasvoista, ja kovan rasvan osuus saisi olla korkeintaan 7-10 prosenttia energiasta.
Rasvan määrän suhteen me suomalaiset olemme jo lähellä suositusta, mutta laadussa on yhä paljon parantamista.
Terveyden kannalta kaikkein tärkeintä on pyrkiä vähentämään kovien eläinrasvojen määrää ruokavaliossa. Tämä on tiedetty jo pitkään, eivätkä ohjeet tältä osin ole muuttuneet.
Mutta kuka tietää, vaikka tulevaisuudessa tiede joutuisi perääntymään jopa tämän ravitsemusoppaiden peruspilarin suhteen.
Yhdysvalloissa on meneillään kolme mielenkiintoista tutkimusta Atkinsin dieetistä. Rasvoihin ja proteiineihin nojaavan Atkinsin dieetin muistavat kaikki pulleat 70-lukulaiset, jotka suupielet rasvaa tirskuen laihduttivat syömällä voita ja kyljyksiä!
Tohtori Atkinsin dieetti oli parikymmentä vuotta ravitsemusterapeuttien käyttämä kauhuesimerkki totaalisesti pieleen menneestä laihdutusvillityksestä. Nyt terapeutit saavat pidellä penkinlaidoistaan kiinni. Kaksi viikkoa sitten USA:ssa julkaistiin Duken yliopistossa tehty pieni tutkimus Atkinsin dieetin vaikutuksista koehenkilöiden painoon ja veren rasvoihin.
Kokeeseen osallistui 120 vapaaehtoista henkilöä, jotka satunnaisesti jaettiin kahteen ryhmään.Toinen ryhmä noudatti puolen vuoden ajan Amerikan sydänliiton (AHA) virallisesti suosittelemaa vähärasvaista dieettiä ja toinen noudatti Atkinsin dieettiä, jossa 60 prosenttia energiasta tulee rasvoista ja alle 20 prosenttia hiilihydraateista.
Kun tulokset esiteltiin AHA:n vuosikokouksessa, saliin laskeutui syvä hiljaisuus. Atkinsin dieettiä noudattaneet olivat laihtuneet 31 naulaa (1 naula=454 grammaa) ja sydänliiton dieettiä seuranneet 20 naulaa.
Eikä tässä kaikki. Veren kokonaiskolesteroli oli molemmissa ryhmissä hieman laskenut, mutta kuinka ollakaan, Atkinsin ryhmässä hyvä HDL-kolesteroli oli noussut 11 prosenttia ja vaaralliset triglyseridit olivat laskeneet peräti 49 prosenttia. Sydänliiton ryhmään kuuluneiden HDL oli pysynyt likimain ennallaan ja triglyseridit olivat laskeneet 22 prosenttia.
Pahan LDL-kolesterolin suhteen ei havaittu muutoksia kummassakaan ryhmässä.
Seuraavaksi odotetaan mielenkiinnolla tuloksia Pennsylvanian yliopiston tutkimuksesta, jossa 360 potilasta noudattaa Atkinsin dieettiä. Vuoden ajan jatkunutta tutkimusta rahoittaa Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti NIH.
Suositukset eivät muuttuneet
Yhdysvaltain terveysviranomaiset ovat toistaiseksi hyvin pidättyväisiä tulkintojen suhteen. Virallisia ravitsemussuosituksia ei missään nimessä aiota muuttaa, ennen kuin saadaan tuloksia laajoilla potilasryhmillä tehdyistä pitkäaikaistutkimuksista. Monet tiedemiehet uskovat, että niissä paljastuu seikkoja, jotka eivät ole Atkinsin dieetille myönteisiä.
Viralliset ravitsemussuositukset ovat rasvojen suhteen kaikissa länsimaissa likimain samanlaiset.
Kaikkialla neuvotaan vähentämään rasvojen osuutta kokonaisenergiasta ja välttämään kovia rasvoja. Hyödystä on niin vankkaa tieteellistä näyttöä, ettei yksi tai kaksi Atkisin dieetille suosiollista tutkimusta hetkauta sitä mihinkään suuntaan.
Piilorasva
haitallisinta
Kuluttajien kannalta hankalinta on niin sanottu piilorasva, joka kätkeytyy erilaisiin ruoka-aineisiin ja eineksiin.
Esimerkiksi keskikokoinen nainen tarvitsee rasvaa noin 60 grammaa päivässä. Kovaa rasvaa saisi olla enintään kolmannes eli 20 grammaa, jolloin pehmeän osuus on 40 grammaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää ja terveellistä syödä hieman hyvää rasvaa päivässä, niin kummalliselta kuin se ensi alkuun kuulostaakin viime vuosikymmenien terveysvalistuksen valossa.
Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemuksen laitoksella on tehty mielenkiintoisia laskelmia pieniin elämäntapamuutoksiin liittyvästä rasvakuorman kevenemisestä.
Päivittäiset valinnat ovat ratkaisevan tärkeitä. Jos ihminen vaihtaa leivän päälle laittamansa rasvaisen juuston kevytlevitteeseen ja siivuun kevytjuustoa. rasvakuorma kevenee pelkästään tällä toimenpiteellä yli 6 kiloa vuodessa. Jos hän siirtyy rasvattomaan maitoon ja lorauttaa kahviin kerman sijasta rasvatonta maitoa, vuotuinen rasvakuorma kevenee edelleen yli 7 kiloa.
Pelkästään näillä pienillä muutoksilla rasvan määrä vähenee yli 14 kiloa vuodessa, ja lisäksi rasvan laatu paranee huomattavasti.
