Kainuun porotalouden kannattavuus paranisi, jos poroa jalostettaisiin paikallisesti. Jalostushankkeita rajoittaa teurastamon puute, ja sen rakentamiseen ei riitä uskoa, sillä pedot ovat lopettamassa poronhoidon eteläisistä paliskunnista.
Maaliskuuhun asti jatkuva Kainuun porotaloushanke on kouluttanut silti poromiehiä käsittelemään lihaa ja jalostamaan. Nyt osataan valmistaa kylmä- ja lämminsavuleikettä, porohyytelöä ja porowurstia. Kaupoista paikallisia poroherkkuja ei silti saa.
Kainuussa on noin 200 poronomistajaa ja 7 700 poroa. Teurasmäärät ovat pudonneet petojen takia. Suomussalmen itäosissa sadasta syntyneestä vasasta vain kymmenen elää vielä syksyllä.
"Työstäni pääosa on nyt poronraatojen paikallistamista. Tänä vuonna on löytynyt jo 400 petojen tappaman poron raatoa. Vain osa löytyy, arviolta yli tuhat on joutunut petojen suuhun", Suomussalmen maataloussihteeri Ilmari Schepel sanoi.
"Kysyntää olisi poronlihalle, mutta ei ole mitä myydä", poromies Ossi Pyykkönen Hallan paliskunnasta kertoi.
Pedoilta säästyneestä poronlihasta suurin osa myydään suoraan aidalta ruhoina. Poromies saa raakapaloitella ruhon asiakkaalle, mutta ei valmistaa lihaa tuotteiksi, ellei käytä poroa teurastettavana Pudasjärvellä tai Kuusamossa.
"Kainuussa ei ole saatu syntymään poronlihaa paikallisesti jalostavaa yhteisyritystä. Poromiehet kokevat, ettei se kannattaisi. Teurastamo maksaisi halvimmillaan 400 000 euroa, mikä on poromiehille liikaa", porohankkeen vetäjä Virpi Keränen totesi.
Keräsen mukaan kaikki Kainuun poronliha menisi kaupaksi omalla alueella. Poromiehillä ei vielä ole tarpeeksi yrittäjämäistä asennetta.
Porohankkeen puitteissa on tehostettu poronlihan markkinointia, on maistatettu tuotteita, käytetty koululaisia tutustumassa poroihin ja kaksi yritystäkin on syntynyt. Ne tarjoavat rahtipalveluna lihan jalostusta asiakkaan tuomista lihoista.
Parhaan kilohinnan porosta saa matkailussa: poroajelu ja poron talutus viehättävät Vuokatin matkailijoita.
