Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mukaan Paras-hanke on nyt kuumassa vaiheessa. Yli sata pientä kuntaa on vastannut hankkeeseen jakamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eri yhteistyökumppaneille.
"Emme anna sen tapahtua. Olemme antaneet näille kunnille palautetta. Jos tarve vaatii, lähetämme peruspalvelun nopeat joukot paikalle", Risikko uhkasi tiistaina tasavallan presidentti Tarja Halosen neljännessä presidenttifoorumissa, jonka aiheena oli vanhustenhuollon tulevaisuus.
Risikko korosti, ettei sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja saa pirstoa. Ongelmakunnissa juoksutetaan asiakkaita monella luukulla yhden sijaan. "Näyttää siltä, että kupruja on tulossa lisää, kun niitä piti vähentää."
Kuntien palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain mukaan alle 20 000 asukkaan kuntien tulisi järjestää koko perusterveydenhuolto yhteistoiminta-alueillaan. Kaikista 363 kunnasta vastauksensa sosiaali- ja terveysministeriölle on lähettänyt vajaat 300 kuntaa. Yli sadassa niistä on Risikon mukaan ongelmia.
Ongelmat johtuvat siitä, että monet kunnat ovat pirstoneet palvelunsa siten, että vain osa palveluista järjestetään yhteistoiminta-alueella ja loput kunnassa. Joissakin tapauksissa eri palvelut on jaettu eri yhteistoiminta-alueille.
Risikon mukaan palvelujen pilkkominen lisää hallintokustannuksia, byrokratiaa ja vaikeuttaa palveluiden saantia. Sama perhe voi joutua hakemaan palveluja jopa eri paikkakunnilta.
Kuntien suunnitelmia perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluista käsitellään seuraavan kerran hallituksen iltakoulussa marraskuun lopulla.
Kaikista kunnista noin puolet toimii vajaalla työvoimalla vanhuspalveluissa. Risikon mukaan työvoimapula johtuu myös siitä, että kaikilla paikkakunnilla ei ole tarjolla alan koulutusta.
Tehyn varapuheenjohtaja Tuula Petäjäkoski-Hult vaati kuntien hoitopalveluihin laatukriteerien tiukentamista ja vakavaa normiohjausta suositusten sijaan.
Risikon mukaan suositukset ovat toistaiseksi riittäneet. Jos ne eivät toimi, on harkittava järeämpiä keinoja.
Vaikuttavuus on Risikon mukaan ainoa kestävä keino palvelujen priorisoinnissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Soinin mielestä ratkaisun avain vanhustenhuollon tulevaisuudessa on omaishoito.
Risikko muistutti, että Suomessa on 300 000 omaishoitajaa, joista vain 30 000 saa yhteiskunnalta tukea. Kaikkien omaishoitajien olisi päästävä tuen piiriin.
Myös arkkiatri Risto Pelkonen totesi, että omaishoidossa on vielä käyttämätöntä reserviä. Sitä ennen on kuitenkin omaishoidon koulutus ja valvonta laitettava kuntoon.
Vanhusten kotihoitoon Risikko vaatii suunnan muutosta. Arjen askareissa ja ennalta ehkäisevässä kuntoutuksessa tulisi olla riittävästi tukea. "Ikäihmisten parissa tehtävä työ on tehtävä houkuttelevaksi. Vanhustyön osaamista on vahvistettava", Risikko vaati.