Raahe Juhani Peltosen romaanihahmo Elmo oli - kuten kaikki tietävät - urheilukenttien suvereeni sankari.
Kummallista kyllä, monet suomalaisen urheilun "Elmot" ovat tallustelleet jossain elämänsä vaiheessa Raahen idyllisillä kaduilla.
10-ottelija Petri Keskitalo ponnisti aikanaan maailmalle pienestä teräskaupungista, ja nyt taajaman Elmo-kiintiön täyttää palloilun monipuolisuusihme Kirsi Hänninen.
"Minäkin olin nuorempana nimenomaan 7-ottelija, mutta liiallinen totisuus tappoi mielenkiinnon yleisurheiluun. Teini-iässä palloilulajit alkoivat kiinnostaa enemmän", Hänninen muistaa.
Uusi perspektiivi kansallispeliin
Hännisen kohdalla puheet Elmosta eivät ole sanahelinää.
Ilman joensuulaistytön äkillistä mielenmuutosta penkkiurheiluväki olisi jäänyt paitsi huikeista suorituksista, joita Hänninen on tarjoillut pesäpallo- ja jääkiekkoareenoilla.
Jääkiekon Hänninen, 26, lopetti keväällä 2002. Myös pesäpalloräpylä on naulassa - mutta vain toistaiseksi.
"Pelejä oli tarkoitus jatkaa tällä kaudella, mutta Pattijoen porukka valitettavasti hajosi. Taistelu sarjapaikasta ei enää kiinnostanut", palkintopöydät tarkasti putsannut Hänninen sanoo.
Ottajia tähtipelaajalle olisi toki talvella riittänyt.
"Siinä vaiheessa minulla ei ollut halua lähteä Raahesta pois. Opiskeluissa riittää aivan tarpeeksi tekemistä", tietokoneinsinööriksi lukeva Hänninen painottaa.
Pattijoen Urheilijoiden onneksi seuraorganisaatiosta löytyi henkilöitä, jotka osasivat vetää oikeista naruista. Pekka Kortessalo ja Raimo Tuomikoski kauppasivat Hänniselle ja Anna Kujanperälle ajatuksen PattU:n B-tyttöjen valmentamisesta.
Päätös roolinvaihdosta kypsyi nopeasti.
"Nuorten valmentaminen tekisi varmasti hyvää jokaiselle pelaajalle. Tässä oppii ajattelemaan peliä aivan uudella tavalla", uunituore viuhkavelho myöntää.
Entä oma peliura?
"Jatkaminen kiinnostaa. Pitäisi vain löytää joukkue, jossa on mahdollisuus voittaa mestaruus."
Työnhakuilmoitus on siis jätetty.
Nuorilla valtavasti potentiaalia
Kaikesta huomaa, että Hänninen nauttii nuorten valmentamisesta. Yhteistyö toimii myös toisinpäin: nuoret pesäpalloilijat imevät esikuvaltaan vaikutteita innokkaasti.
"Palavereissa ei huudeta, vaan keskustellaan asioista rakentavasti. Kirsi on ammattitaitoinen ja ennen kaikkea huumorintajuinen valmentaja - juuri sellainen, mistä nuoret pitävät", B-tyttöjoukkueen pelaaja Veera Tuomikoski kehuu.
Hännisen valmennusmetodeissa painottuu moniulotteisuus. Myös henkisen kantin vahvistaminen kuuluu Rännärin kentällä päiväjärjestykseen.
"Porukka on siinä iässä (16-17 vuotta), ettei itsetunto välttämättä kurkottele pilvissä. Tytöille täytyy jatkuvasti kertoa tekemisen tasosta. Taitoa ja potentiaalia heillä on valtavasti", Hänninen tietää.
Osa Hännisen suojateista on jo naisten edustusjoukkueen mukana. Pelinjohtajaa itseään supersarjan, naispesäpallon lippulaivan, nykymeno ei kaikilta osin miellytä.
"Nuoret pääsevät pääsarjaan turhan helposti. Sitten ollaan herkästi vaatimassa palkkioita ja muita etuja, joille ei ole todellista katetta. Arvostus puuttuu monilta kokonaan."
Syöpätaistelu
kasvatti luonnetta
Myös pelin taso on laskenut huippuvuosien 1995-1999 tasosta.
"Niin se vain on. Lukkareiden kohdalla pudotus on ollut kaikista suurin", Hänninen lisää koruttomasti.
Hännisen viesti kannattaa ottaa Superpesis Oy:n norsunluutornissa vakavasti. Vuoden 2000 naispesäpalloilija ei ole näkemyksiensä kanssa yksin.
"Arvostan itse ennen kaikkea nöyriä joukkuepelaajia, joiden 'sipuli' kestää ottelun ratkaisuhetket. Näitä tyyppejä yritän nyt kuumeisesti löytää", elokuun arvo-otteluun naisten Lännen joukkueen valitseva Hänninen muotoilee.
Menestyksen ohella Hännisen luonnetta ovat koulineet vastoinkäymiset. Raskaimman taistelun nuori urheilija kävi kesällä 1999, kun suusta löydettiin pahanlaatuinen syöpäkasvain.
Tämänkin koettelemuksen Hänninen selvitti voittajana.
"Ei sellaista osaa kuvitella omalle kohdalle. Olin pari päivää aivan sekaisin - totaalisessa sumussa. En osaa sanoa varmasti, mietinkö jo urheilu-uran lopettamista."
Jussina mökkeilyä
ja makkaranpaistoa
Tapahtunut muutti - luonnollisesti - Hännisen ajatusmaailmaa.
"Pienet murheet eivät vaivaa päätä samalla tavalla kuin joskus ennen", Hänninen hymähtää.
Myös juhannuksen suunnittelu kuuluu auttamatta pikkumurheiden kategoriaan.
"Johonkin niemennotkoon sitä varmaan lähdetään mökkeilemään."
PattU:n B-tyttöjen juhannus ei sisällä rajoituksia, vaan pikemminkin perisuomalaisen - jopa "elmomaisen" - haasteen.
"Makkaroita saa popsia niin paljon kuin maha kestää", Hänninen heittää.