Kairo Kuvapatsaiden kieltäminen uskonnollista syistä herättää hämmennystä ja kiistaa Egyptissä. Taiteen harrastajat pelkäävät, että veistosten käyttöä rajoittavaa fatwaa käytetään tekosyynä ilkivaltaan. Huoli liittyy suurmufti Ali Gomaan mielipiteeseen, jonka mukaan pystit eivät kuulu ainakaan koteihin.
Gomaa ei mainitse fatwassaan erikseen veistoksia museoissa tai julkisilla paikoilla, mutta se kyseenalaistaa niidenkin tekijöiden työn. Suurmuftin sanoilla on painoarvoa, vaikka hänen lausuntojaan myös kyseenalaistetaan herkästi. Käskyjä jätetään usein myös noudattamatta.
Gomaan mielestä tiukalle tulkinnalle on perusteluita haditheissa eli kertomuksissa siitä, mitä profeetta Muhammad milloinkin sanoi, teki tai hyväksyi. Hadithit käsittelevät laajojen teologisten kysymysten lisäksi pieniä arkisia asioista. Niiden aitoudesta on esitetty epäilyksiä etenkin länsimaissa.
Gomaa pyörtää kannallaan sadan vuoden takaisen fatwan, joka salli veistosten esittelyn myös yksityisesti. Silloin vaikuttanut mufti Mohammad Abdu katsoi, etteivät kuvat tai patsaat ole ristiriidassa profeetan opetusten kanssa ellei niitä palvota epäjumalina.
- Emme sulje pois sitä, että joku tunkeutuu Karnakin temppeliin Luxorissa tai muihin faaraotemppeleihin ja räjäyttää ne fatwan perusteella, varoittaa Akhbar al-Adab -kulttuurilehden toimittaja Gamal al-Ghitani.
Kuvapatsaiden
kielto historiaa
Myös Aleksandrian kirjaston käsikirjoitusmuseon johtaja Jussif Zidan moittii fatwaa naurettavaksi.
- Miksi kukaan edes käsittelee (patsas)kysymystä maassa, jossa yli kymmenen valtiollista laitosta opettaa kuvanveistoa ja parikymmentä muuta opinahjoa taidehistoriaa, Zidan päivittelee.
Kirjailija Ezzat al-Qamhawi pitää puolestaan Gomaan käsitystä "muslimien paluuna pimeisiin aikoihin". Elokuvaohjaaja Daud Abdul Saied taas arvioi, että "fatwa jättää huomiotta muslimien henkisen kehityksen sitten islamin syntymisen".
- Heiltä oli luonnollista kieltää patsaat islamin varhaisvaiheessa, koska ihmiset palvoivat niitä. Mutta palvovatko muslimit kuvia edelleen 1 500 vuotta myöhemmin? hän kysyy.
Saiedin mielestä Gomaan julistus muistuttaa Afganistania aiemmin hallinneen Taleban-liikkeen järjettömyydestä. Talebanit tuhosivat kaksi maailman suurinta pystyssä seisonutta Buddhan patsasta Bamianissa Keski-Afganistanissa. Egyptin silloinen mufti Nasr Farid Wasel arvosteli monien muiden tavoin teosten hävittämistä.
Talebanien tuomitsijoiden joukossa oli myös kiistanalainen, Qatarissa toimiva uskonoppinut Jussif al-Qaradawi. Hän tukee kuitenkin tällä kertaa Gomaata päättelemällä, ettei patsaita voida hyväksyä koristelutarkoituksessa ja ne voivat olla jopa islaminvastaisia.