Patsaan isyys on te­ki­jäl­le herkkä

Oulun Toripolliisi tai Kuopion Veljmies ovat muuttuneet paikkakuntiensa symboleiksi, mutta vain harva tietää tekijät noiden merkkiteosten takaa.

Martti Aihan Futura - Tuntematon on tervetuliais- tai jäähyväisnäky Oulun linja-autoaseman kautta kaupunkiin tuleville tai maakuntiin matkustaville.
Martti Aihan Futura - Tuntematon on tervetuliais- tai jäähyväisnäky Oulun linja-autoaseman kautta kaupunkiin tuleville tai maakuntiin matkustaville.
Kuva: Leinonen Jukka

Oulun Toripolliisi tai Kuopion Veljmies ovat muuttuneet paikkakuntiensa symboleiksi, mutta vain harva tietää tekijät noiden merkkiteosten takaa.

Jo edesmenneet kuvanveistäjät Kaarlo Mikkonen (Toripolliisi) ja Heikki Konttinen (Veljmies) eivät ole enää henkilökohtaisesti puolustamassa niin sanottua isyysoikeuttaan eli oikeuttaan tulla ilmoitetuksi teoksensa tekijänä.

Sen sijaan nykyiset kuvanveistäjät ja heidän tekijänoikeuksiaan puolustava Kuvasto ry. ovat viime aikoina varsin ärhäkkäästi lähestyneet korvauslaskuilla muun muassa sanomalehtiä, jotka ovat jättäneet yleisissä kaupunkikuvissa näkyvien patsaiden tekijät mainitsematta.

"Asia on ollut kuvanveistäjien keskuudessa kovasti pinnalla ja toiset ovat aika aggressiivisiakin asia suhteen. Meidän mielestämme tuntuu jonkinlaiselta riistolta, että käytetään taideteoksen kuvaa kertomatta siitä, kuka on tehnyt taideteoksen", myöntää Kuvaston hallituksen puheenjohtaja, kuvanveistäjä Erkki Kannosto.



Sakkolapuilla huomiota


Kuvaston toiminnanjohtaja Maria E. Rehbinder sanoo, että Kuvasto on lähtenyt kampanjoimaan asian puolesta nimenomaan taiteilijoilta tulleen palautteen johdosta.

Kampanjointi tarkoittaa käytännössä sitä, että Kuvaston jäsenet seuraavat tarkkaan lehtien palstoilla julkaistavia kuvia.

Jos jossain kuvassa näkyvän veistoksen tekijää ei ole mainittu, on julkaisijalle lähtenyt jopa muutaman sadan euron suuruinen lasku.

"Tekijänoikeuslaki lähtee liikkeelle tekijän ilmoittamisesta. Tämä on se pointti, ja uskomme, että se tuo myös lisäarvoa patsaista julkaistaviin kuviin. Emme halua, että veistoskuvien käyttö loppuu, vaan sitä, että jaksettaisiin mainita kuvaajan nimi", Rehbinder korostaa.

Sekä Erkki Kannosto että Maria E. Rehbinder vakuuttavat, ettei kyseessä ole mikään kuvataiteilijoiden epätoivoinen rahastusyritys, vaan aito huoli tekijöiden oikeuksien puolesta.

Asiaa tehdään tunnetuksi paitsi "muistutusten" lähettämisellä myös yhteistyöllä muiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

"Me yritämme vaikuttaa siihen, mikä on hyvä tapa toimia. Meidän mielestämme oikea tapa on sellainen, että aina kun veistos näkyy, mainitaan myös taiteilijan nimi", Rehbinder sanoo.



Kuvanveistäjien ongelma


Tekijän nimen unohtaminen on nimenomaan kuvanveistäjien ongelma, sillä veistoksia ja patsaita on runsaasti julkisissa tiloissa.

Taideteokset hukkuvat ikään kuin yleiseen ympäristöön toisin kuin esimerkiksi taidemuseoissa olevat maalaukset.

"Julkisissa tiloissa sijaitsevien töiden kuvaamiseen ei tarvitse hakea mitään lupaa. Kun niihin ei tarvitse hakea lupaa, niin taiteilijan nimi unohtuu", Kuvasto ry:n toiminnanjohtaja Maria E. Rehbinder huokaisee.

"Nimiasia kohenee vain julkisuuden kautta ja tämän pitäisi vielä tapahtua positiivisessa hengessä, muuten asiassa ei ole mitään tolkkua. Oma mielipiteeni on, ettei edes sakkoa tarvitse maksaa, vaan riittää, että asiasta päästään keskustelemaan asiallisempaan sävyyn eikä vain kohauteta olkapäitä ja jätetä asiaa sikseen", kuvanveistäjä Erkki Kannosto sanoo.

Ilmoita asiavirheestä