Pat­rias­sa huoli työ­pai­kois­ta

Puolustusvälinekonserni Patrian henkilöstöryhmät ovat huolissaan yhtiönsä työpaikkojen säilymisestä, kun Suomi miettii suhdettaan puolustusliitto Natoon ja hallitus valmistelee omaa puolustuspoliittista selontekoaan.

Tarve linjaukselle. Patria-konsernin Halliin tehtaiden pääluottamusmies Markku Korpela luovutti tiistaina eduskuntaryhmille kannanoton, jossa korostetaan kotimaisen puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytysten turvaamista.
Tarve linjaukselle. Patria-konsernin Halliin tehtaiden pääluottamusmies Markku Korpela luovutti tiistaina eduskuntaryhmille kannanoton, jossa korostetaan kotimaisen puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytysten turvaamista.
Kuva: Marja Airio/Lehtikuva

Puolustusvälinekonserni Patrian henkilöstöryhmät ovat huolissaan yhtiönsä työpaikkojen säilymisestä, kun Suomi miettii suhdettaan puolustusliitto Natoon ja hallitus valmistelee omaa puolustuspoliittista selontekoaan.

Henkilöstöryhmien lähetystö tapasi tiistaina eduskunnassa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) ja puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.). Lisäksi lähetystö luovutti eduskuntaryhmille kannanottonsa Suomen puolustusvälineteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Patrian tilivuosi 2003 sujui pitkästä aikaa suotuisasti: liikevaihto nousi yli neljännesmiljardiin euroon ja liikevoitto yli kaksinkertaistui 16 miljoonaan euroon. Tilauskanta kohentui hyvin ja oli vuoden 2003 päättyessä lähes puoli miljardia euroa.

Patrian Hallin tehtaiden pääluottamusmies Markku Korpela myöntää, että konsernilla meni viime vuonna hyvin.

"Me elämme nyt EU-maailmassa, Suomen valtio miettii omaa puolustuspoliittista linjaansa ja kilpailu on tullut myös puolustusvälineteollisuuteen. Me haluamme, että alan työpaikat säilyisivät ja jopa kasvaisivat myös tulevina vuosina", perustelee Korpela Patrian henkilöstöryhmien kannanottoa.

Tällä hetkellä suomalaisen puolustusvälineteollisuuden palveluksessa on noin 2 000 henkilöä, jotka lähes kaikki ovat Patrian palveluksessa.



Hankinnoista Suomeen
vähintään 50 prosenttia


Henkilöstöryhmät esittävät yhteisessä kannanotossaan, että uuteen puolustuspoliittiseen selontekoon kirjoitettaisiin selkeä linjaus siitä, että Suomen puolustusvoimien tulevista hankinnoista kotimaiselle alan teollisuudelle suunnataan jatkossakin vähintään 50 prosenttia.

Kannanotossa muistutetaan, että Suomessa on tehty linjaus siitä, että puolustusvoimille hankittavien asejärjestelmien pitää olla Nato-yhteensopivia.

Patrian työntekijöiden mukaan linjaus aiheuttaa merkittäviä ongelmia Suomen puolustusvälineteollisuudelle, koska toimivia yhteistyömalleja Naton kanssa sotilasvälineiden valmistuksessa ei ole.

"Meillä ei ole tietoa kaikista Naton vaatimuksista, standardeista, siksi me korostamme tietokanavien luomista ja avaamista Natosta Patrian tuotantoon. Tällä hetkellä Naton puolustusvälineteollisuuden kaavat on tarkoitettu vain Nato-maille", tähdentää Korpela.

Hän painottaa, että tuoreen kannanoton tarkoituksena ei ole puuttua Suomen valtion mahdollisiin puolustuspoliittisiin linjauksiin.



Uusi omistus
tuonut työtä Suomeen


Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas painotti kannanoton luovutustilaisuudessa, että Patriassa on tapahtunut viime vuosien aikana paljon myönteistä kehitystä, kun konsernista on tullut kansainvälinen yhtiö.

Suomen valtio omistaa edelleenkin enemmistön Patrian osakkeista, mutta keskieurooppalainen EADS-konserni on tullut merkittäväksi osaomistajaksi. Viime kesänä Patria teki miljardikaupan Puolan kanssa. Patria toimittaa Puolaan 690 panssaroitua AMV-pyöräajoneuvoa.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Reijo Laitinen vaatii tutkimusta ja tuotekehitystyötä myös puolustusvälineteollisuuteen, jotta alan työpaikat säilyvät Suomessa.

Kokoomuksen Olli Nepponen muistutti, että Eurooppa integroituu myös puolustusvälineteollisuuden osalta. "Kun kehitämme Nato-yhteensopivuutta, turvaamme samalla hankintoja suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle."

Ilmoita asiavirheestä