Pa­tou­tu­nut viha rä­jäh­tää her­käs­ti

"Jokaisella ihmisellä on kyky vihaan ja väkivaltaan. Viha ja raivo ovat arkipäivän tunteita, jotka yleensä käsitellään sitä mukaa kun niitä syntyy ja ilman tuhoisia seuraamuksia. Patoutuessaan viha ja raivo voivat purkautua hyvin massiivisella tavalla", professori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta kertoo.

"Jokaisella ihmisellä on kyky vihaan ja väkivaltaan. Viha ja raivo ovat arkipäivän tunteita, jotka yleensä käsitellään sitä mukaa kun niitä syntyy ja ilman tuhoisia seuraamuksia. Patoutuessaan viha ja raivo voivat purkautua hyvin massiivisella tavalla", professori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta kertoo.

Vaarallista ei ole se, että nuori mies on vihainen. Vaaralliseksi vihan voi tehdä tapa tai keinot, joilla se puretaan. "Vihamielisyys yhdistettynä vapaaseen aseiden saantiin on vaarallinen yhdistelmä", masennustutkijana tunnettu Lönnqvist sanoo.

Ampuminen on Suomessa nuorten miesten tavallisin itsemurhan tekotapa. Helsingissä viime kesänä kokoontunut itsemurhatutkijoiden kansainvälinen seminaari suositteli yksimielisesti, että ampuma-aseet ja panokset pitäisi määrätä säilytettäviksi erillään ja lukkojen takana.

Tämä ei ehkä estäisi Jokelan koulutragedian kaltaista tapahtumaa, mutta se hillitsisi äkillisesti syttyviä tuhoisia impulsseja ja tappamisen ja itsemurhaamisen aikeita.

Kansanterveyslaitos kehittää parhaillaan nuorille stressinhallintakursseja itsetuhoisuuden ehkäisyyn. Pilottikokeilu on meneillään Vantaalla. Kokeilun tavoitteena on tarjota kouluterveydenhuollolle uusia keinoja masennusoireista kärsivien nuorten tunnistamiseen ja hoitoon. Tuloksia odotetaan parin vuoden kuluttua.

Jouko Lönnqvist ei tunne Jokelan surmien yhteyttä mahdolliseen koulukiusaamiseen. "Yleisesti tiedetään, että jos ihminen on pitkäaikaisesti alistetussa asemassa, hänessä saattaa kasvaa tunne, että jonain päivänä hän vielä näyttää. Tunne voi purkautua väkivaltana."

"Tapahtumiin liittyvä julkisuus voi tuottaa lisää ongelmia. Koulun ja vanhempien pitäisi nyt tarkkaan miettiä, mihin lapset altistuvat julkisuuspaineissa. Media käyttää alaikäisiä lapsia ja nuoria tietolähteenään ajattelematta, että siinä tilanteessa lapset eivät ole tietolähteitä, vaan avun kohteita. Omat pelot ja tunteet kanavoituvat lapsilla näihin lausuntoihin, joita he myöhemmin katuvat ja tuntevat niistä syyllisyyttä", Lönnqvist varoittaa.

Järkyttävät uutiset kuormittavat ihmisiä laajalti ja lisäävät ahdistuneisuutta. "Yhteiskunnassa on paljon turvallisuusvajeesta kärsiviä, haavoittuvia ihmisiä, joiden pelkoja tällaiset tapahtumat lisäävät. Kaikkien yhteiskunnan auttamiskanavien pitäisi nyt olla auki ja käytettävissä."

Ilmoita asiavirheestä