Pätkätyöt ja vaikeudet kiinnittyä työmarkkinoille selittävät etenkin yksinhuoltajien heikkoa ansiotulojen kehitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan yksinhuoltajien työllisyys on laskenut vuodesta 1990 enemmän kuin muissa lapsiperheissä ja muussa väestössä keskimäärin.
Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan tyhjentävää selitystä yksinhuoltajien työllisyyden laskuun on vaikeaa antaa. "Laman jälkeen työllisyys tipahti muillakin lapsiperheillä, mutta yksinhuoltajaperheisiin verrattuna tulokehitys on kuitenkin palautunut."
Selvityksen mukaan lapsiperheiden parissa taloudellinen eriarvoistuminen on kasvanut jopa nopeammin kuin koko väestössä.
Ansiotulojen heikko kehitys selittää pienten lasten perheiden, yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden köyhtymistä.
Yksinhuoltajaperheet erottuvat omaksi joukokseen, jossa tulokehitys on selvästi muita heikompaa, kertoo erikoistutkija Pasi Moisio Stakesista.
Naisten pätkätyöt osasyy
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton puheenjohtajan Bodil Rosengrenin mukaan yksinhuoltajien heikkoa työllisyyttä voi selittää naisten pätkätöiden yleistymisellä. "Yksinhuoltaja on yleensä suhteellisen nuori nainen, ja laman jälkeen nuorten naisten työllisyys on heikosti kehittynyt."
Laman jälkeen työttömyys ja määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet nuorilla ja etenkin naisilla.
Toissa vuonna 58 prosenttia 20-24-vuotiaista naisista ja 31 prosenttia 25-34-vuotiaista naisista oli määräaikaisissa työsuhteissa.
Rosengrenin mukaan työelämän pätkittäisyys on vaikuttanut voimakkaasti yksinhuoltajien elämään. "Talous on haavoittuvainen, kun on vain yksi palkansaaja. Tämä on ollut suuri muutos huonompaan."
Sekä Moisio että Rosengren arvioivat, että heikko työllisyystilanne voi johtua myös siitä, että yksinhuoltajat kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Yksinhuoltaja voi olla työnantajan näkökulmasta riski, sillä hän vastaa yksin lasten hoidosta.
"Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan yksi selitys voi olla se, että työnantajat valitsevat joustavammaksi näkemäänsä työvoimaa", Moisio sanoo.
Yhteishuoltajuus yleistyy
Naisten osuus yksinhuoltajista on yli 80 prosenttia. Kaikkiaan yksinhuoltajaperheitä on Suomessa hieman yli 100 000. Todellisuudessa luku on kuitenkin suurempi, sillä tilastoissa eivät näy etävanhemmat, joiden luona lapset viettävät esimerkiksi viikonloppuja.
Rosengrenin mukaan on monenlaisia tapoja toteuttaa erovanhemmuutta. Osa yksinhuoltajista on leskiä tai yksin lapsen saaneita naisia.
Myös aito yhteishuoltajuus lisääntyy koko ajan. Tätä voi selittää isyyden muutoksella: isät eivät enää tyydy elatusvelvollisen rooliin, vaan haluavat jakaa lapsen arjen. Tämä taas helpottaa naisten osallistumista työelämään.
Yksinhuoltajat, erityisesti etävanhemmat saavat Rosengrenin mukaan edelleen helposti negatiivisen leiman, vaikka asenteet ovat kolmessakymmenessä vuodessa toki muuttuneet. "Yksinhuoltajat ovat vanhempia siinä missä muutkin, ja heistä suurimmalla osalla menee kuitenkin hyvin", tänä vuonna 30 vuotta täyttävä liiton puheenjohtaja sanoo.
