Kesälomaansa suunnittelevan sairaanhoitaja Paula Siltalan ei enää tarvitse tyytyä sellaiseen ajankohtaan, mikä osaston muilta työntekijöiltä jää vapaaksi. Rovaniemellä Lapin keskussairaalan sisätautien osastolla toimiva Siltala vakinaistettiin seitsemän vuoden määräaikaiskierteen jälkeen. Se merkitsee sekä turvallisuutta henkilökohtaiseen elämään että samanlaista asemaa lomalistalla kuin osaston muillakin työntekijöillä.
Lapin sairaanhoitopiiri on viime vuoden loppupuolella vakinaistanut 29 hoitohenkilökuntaan kuulunutta määräaikaistyöntekijää varahenkilövirkoihin. Sen lisäksi se on vakinaistanut ilman hakumenettelyä 16 sairaanhoitajaa, jotka ovat toimineet sairaalassa vähintään vuoden. Siltalan vakinaistettiin elokuun alussa, kun sisätautien osastolle perustettiin sydänvalvontayksikkö ja siihen viisi uutta sairaanhoitajan virkaa.
Lapin sairaanhoitopiirissä tehtyyn ratkaisuun henkilöstöpäällikkö Sirkka Kurtakko näkee ainakin kaksi painavaa perustetta. Vakinaistettu henkilö kokee tulevaisuutensa turvallisemmaksi kuin joutuessaan tekemään epävarmuudessa määräaikaista työtä. Työnantajan kannalta jatkuva sijaistaminen on työllistävää, koska jokainen määräaikaisuus edellyttää uuden sopimuksen kirjoittamista yhtä lailla olipa määräaikaisuus kaksi päivää tai puoli vuotta.
Jatkuuko vai
eikä jatku
Varahenkilön virkaan vakinaistaminen edellyttää työntekijältä joustavuutta eri tavalla kuin vakinaisessa sairaanhoitajan virassa. Käytännössä ero on siinä, että varahenkilö tekee aina sijaisuuksia ja siirtyy tarpeen mukaan eri osastoille , kuitenkin saman tulosalueen sisällä. Muutoin varahenkilö työskentelee samoin eduin kuin muutkin vakituiset työntekijät eikä hänen virkasuhteensa katkea.
"Mieheni on kyllä saanut kärsiä, kun olen jatkuvasti joutunut arvioimaan , jatkuuko työni vai ei", sanoo sairaanhoitaja Siltala. Hän on tehnyt eripituisia määräaikaisuuksia siitä asti kun valmistui Lapin terveydenhoito-oppilaitoksesta. Sijaisuudet alkoivat kahdesta päivästä viikossa. Siltalan pisin määräaikaisuus on ollut puolen vuoden äitiyslomansijaisuus.
Siltala tunnustaa rakastavansa työtänsä yli kaiken ja menevänsä sinne mielellään. Henkisesti rasittavana hän on kokenut määräaikaisuuden loppumista aina seuraavan epävarmuuden." On ollut jopa nöyryyttävää aina kysellä, voinko jatkaa", sanoo Siltala.
Usein asian ratkaisu on viipynyt kiusallisesti aivan viime hetkiin ennen määräajan päättymistä.
Suunta oikea
vaan ei riittävä
Kolmen lapsen äitinä Siltala ei ole lähtenyt hakemaan ammattiaan vastaavaa työtä Rovaniemen ulkopuolelta. " Olen luottanut siihen, että saan työtä, kun olen tehnyt sitä tunnollisesti ja parhaani mukaan",sanoo Siltala. Määräaikaisen työnsä ohessa hän on hankkinut valmiuksia kuolevan potilaan hoitamiseen ja opiskellut vuoden ensihoitajakoulutusta.
Varahenkilövirkajärjestelmällä pätkätyötä tehneitä hoitoalan ammattilaisia on vakinaistettu Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi monissa isoissa keskussairaaloissa. Lakimies Mika Hämäläinen Tehyn sopimusosastolta sanoo, että suunta on oikea, mutta ei riittävä. Varahenkilövirkajärjestelmää Hämäläinen suosittelee myös peruskunnille, joissa sijaisuuksia joudutaan käyttämään, kun vakituista henkilökuntaa ei ole ehkä riittävästi.
Hämäläinen toivoo, ettei vakinaistamiskehitys hidastuisi talouden laskusuhdanteeseen. Pätkätyöläisten vakinaistamiseen vaikuttaa myös pari vuotta sitten hyväksytty uusi työsopimuslaki. Siinä todetaan, että jos työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, niin toinen toistaan seuraavien peräkkäisten työsopimusten tekemiseen ei ole olemassa laissa tarkoitettua painavaa syytä. Kaikki kunnat eivät ole kuitenkaan lopettaneet pätkätöiden ketjuttamista.
Hoitohenkilökunnan vakinaistamisen taustalla on myös huoli hoitohenkilökunnan saannista tulevaisuudessa. Muutaman vuoden kuluttua alkavan eläköitymisbuumin seurauksena hoitohenkilökunnan virkoja tulee avoimeksi runsaasti. Jo nyt on pulaa joistakin erikoiskoulutetuista hoitoalan ammattilaisista. Paljon hoitoalan työntekijöitä on mennyt töihin ja asumaan Norjaan ja Ruotsiin.