Yksityisillä palvelualoilla, kuten kaupan, ravintola- ja kuljetusalalla SAK:laiset työllistyvät pätkittäin kaikkein eniten, 27 prosenttia. Vuonna 2000 vastaava luku oli hieman korkeampi, 34 prosenttia. Ero vuonna 1995 tehtyyn tutkimukseen on valtava, jolloin 14 prosenttia SAK:laisista oli epätyypillisissä työsuhteissa.
Eroja on myös määrä- ja osa-aikaisten sopimusten ja miesten ja naisten välillä.
Yksityisillä palvelualoilla ero miesten ja naisten välillä näkyy räikeimmin juuri osa-aikaisten sopimusten kohdalla eikä muutostakaan ole kymmenen vuoden aikana juurikaan tapahtunut. Prosenttiluku miesten osa-aikaisissa sopimuksissa on yhä kahdeksan, sama kuin kymmenen vuotta sitten. Naisista taas 26 prosenttia solmi osa-aikaisen sopimuksen palvelualalla viime vuonna, mikä oli parin prosentin nousu vuoden 1995 tilanteeseen.
"Naiset työllistyvät yksityisillä palvelualoilla juuri kaupan ja ravintoalojen puolelle, miehet taas kuljetusalalle. Ero voisi johtua tästä", pohtii SAK:n toimittaja Pirjo Pajunen tänään tiistaina julkistettavan järjestötutkimuksen Pitkää, pätkää, silppua -tutkimuksen tuloksia.
Lähes neljäsosa SAK:laisista on kiinni työelämässä pätkäsopimuksin eli joko määrä- tai osa-aikaisin sopimuksin tai tulee töihin kutsuttaessa. Viime vuonna 23 prosenttia pisti puumerkkinsä jonkinlaiseen pätkäsopimukseen, vuonna 2000 tietynmittaisen sopimuksen kuittasi 26 prosenttia SAK:n palkansaajista.
Vaikka tutkimuksen mukaan pätkäsopimuksia -- nimenomaan osa-aikaisia -- solmitaan eniten yksityisillä palvelualoilla, Pajunen huomauttaa julkisen sektorin olevan silti suurin pätkätyöllistäjä.
Julkisella puolella työsuhteet ovat määräaikaisia, eivät osa-aikaisia. Kun 12 prosenttia SAK-laisista naisista solmi määräaikaisen sopimuksen vielä vuonna 1995, miehistä neljä prosenttia signeerasi sellaisen. Viime vuonna prosentit olivat nousseet kummankin sukupuolen kohdalla: naisista 23 prosenttia oli julkisella puolella määräaikaisessa työsuhteessa, miehistä 15 prosenttia.
"Teollisuuden alalla on vähiten pätkätyöläisyyttä", Pajunen kertoo.
Pätkäläisyys on silti lisääntynyt teollisuuden, rakentamisen ja perustuotannon alallakin sitten 90-luvun puolenvälin, jolloin pätkäsuhteet pysyttelivät niin miehillä kuin naisillakin reilusti alle kymmenen prosentin. Viime vuonna määräaikaisten naisten osuus nousi jo 20 prosenttiin.
Luottamusmiehet ovat Pajusen mielestä yhä avainasemassa.
"Tutkimuksessa näkyy, että jäsenet odottavat pätkätyöläisyyden kuriin saamista. Laman jälkeen palkansaajien näkökulmasta työelämä on huonontunut."
Palkansaajat eivät antaneet johtajilleen korkeita arvosanoja ja kokivat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhönsä heikentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
"Tämä johtuu siitä, että työtahti on kiristynyt. Tulosta odotetaan enemmän", Pajunen toteaa.