Suomessa nainen päätyy pätkätyökierteeseen todennäköisemmin kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Määräaikaisessa työsuhteessa on 20 prosenttia naisista. Tämä käy ilmi vuoden 2005 EU-työvoimatutkimuksesta. "EU:n keskiarvoon nähden se on korkea luku. Miehillä vastaava luku oli noin 13 prosenttia, ja se taas vastaa EU-tasoa", toteaa erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.
Lukuja selittää osaltaan määräaikaisten työsuhteiden yleisyys julkisella sektorilla. "Naisia työskentelee paljon etenkin sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustehtävissä yksityissektoriin verrattuna. Tosin määräaikaisuus on yhtä yleistä julkisella puolella niin miehillä kuin naisillakin", Sutela selventää.
Työtilanteen epävarmuus on johtanut toiseenkin lieveilmiöön: noin joka kolmas 25-39-vuotias korkeasti koulutettu pätkätyöläisnainen lykkää perheen perustamista. "Tämä on yleistynyt viime vuosina."
Vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan kaikista määräaikaisissa työsuhteissa olevista naisista 17 prosenttia sanoo siirtäneensä lasten tekoa työhön liittyvistä syistä.
Tehokkuutta
ei voi ostaa
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen mielestä tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, että nyt vaadittaisiin eri yhteiskunnallisten piirien vakavaa keskustelua.
"On fakta, että naiset synnyttävät, mutta se on hyvin lyhyt jakso. Perhevapailta työntekijä palaa takaisin usein hyvinvoivana. Kun hänellä on vielä pysyvä työsuhde, hän on luova ja työhönsä sitoutunut. Tämä pitäisi työmarkkinoilla ymmärtää. Tehokkuutta ei voi ostaa kuin koneesta. Ihminen on tehokkaimmillaan, kun hänellä on tietty turvallisuus takanaan. Silloin hän on valmis pistämään itsensä likoon töissä", Haatainen huomauttaa.
Valtiovalta on tarjoamassa lääkkeeksi perhevapaiden kustannusten jakamista useamman työnantajan kesken. Lisäksi vuoden 2007 alussa voimaan tulevalla uudistuksella halutaan houkutella isiä hoitovapaille. "Tasa-arvon kannalta on olennainen asia, mitä työelämässä tapahtuu. Työntekijöiden edellytykset hankkia lapsia ja hoitaa perhevastuuta ovat sidoksissa toisiinsa."
Kuntatyönantajat ovat etsimässä helpotusta vakinaisista sijaisista. Esimerkiksi sairaalayksikköön tai päiväkoteihin palkataan kiertäviä työntekijöitä pysyvään työsuhteeseen.
Projektimaisuus yleistynyt
Hanna Sutelan mukaan naisten määräaikaisuuden yleisyyttä voi julkisen työnantajan puolella selittää osittain sillä, että naiset käyttävät miehiä useammin perhevapaaetuuksia. Näin tulee tarvetta sijaisille, ja naisvaltaisella alalla määräaikainen sijainen on usein nainen. "Julkisella sektorilla sijaisten tarvetta lisää myös työntekijöiden ikääntyminen, työpaineet ja vähäiset resurssit. Sijaisten määrä saattaa pyöriä jatkuvasti noin 20 prosentissa", arvelee Sutela.
Määräaikaisten työsuhteiden huippuna pidetään vuotta 1997, jonka jälkeen niiden määrä on kääntynyt laskuun - lähinnä miehillä. Toisaalta nuoremmissa ikäryhmissä määräaikaisuus on vähentynyt myös naisilla. Suurimpaan ahdinkoon näyttäisi tutkimusten valossa joutuvan 30-39-vuotias nainen, jolla määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on vain lisääntynyt.
"2000-luvulla työmarkkinoille tulleille on saattanut järjestyä vakinainen työ aiempaa nopeammin, sillä pienemmillä paikkakunnalla nuoria saatetaan yrittää sitouttaa paikkakunnalle. Vähän vanhempia ei tarvitse houkutella jäämään, heillä kun on jo perhe ja asuntolaina."
Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin on syntynyt uudentyyppistä määräaikaisuutta. "Projektimaisuus on yleistynyt, mutta joskus töitä saatetaan myös tarkoituksella naamioida projekteiksi. Eräässä valtion laitoksessa johtajan vaihdoksen myötä projektista toiseen siirtyneet työntekijät vakinaistettiin projektitutkijoiksi."