Komissaari Erkki Liikasen nimitys Suomen Pankin pääjohtajaksi on synnyttämässä Suomelle jonkinmoisia hankaluuksia. Hallitus on lähtenyt siitä, että heinäkuun alkupuolella Suomeen muuttavalle Liikaselle nimitetään sijainen, vaikka seuraajan toimikausi jäisikin vain muutamaksi kuukaudeksi. Europarlamentti kuitenkin päätti, ettei se halua lisää pätkäkomissaareja.
Nykyisestä komissiosta on jo tähän mennessä livennyt neljä komissaaria, joille on nimitetty sijaiset ja jotka ovat aloittaneet työnsä Brysselissä. Parlamentin päätös koskeekin vain Suomea. Kysymys on kuitenkin vain poliittisesta kannanotosta, ei hallituksia sitovasta päätöksestä. Komissaarien, myös pätkäkomissaarin, nimityksistä päättävät EU:ssa jäsenvaltiot.
Sääntöjen mukaan parlamentin pitää kuitenkin haastatella komissaariehdokkaat, minkä jälkeen se hyväksyy heidän nimittämisensä. Tänä keväänä on haastateltu kymmenen uuden jäsenmaan komissaarit sekä sijaiskomissaarit. Syksyllä parlamentin eteen tulevat seuraavan komission jäsenet.
Suomi pitää kiinni oikeudestaan nimittää Liikaselle seuraaja. Se on kohtuullista. Suomen pätkäkomissaarin nimityksen voi estää vain ministerineuvosto yksimielisellä päätöksellä. Se taas on mahdotonta, koska Suomi itse on mukana tekemässä päätöstä.
Tästä huolimatta ongelma olisi pitänyt ennakoida jo ennen nimitystä. Liikanen olisi voinut siirtyä uuteen tehtäväänsä vasta komissaaripestinsä päätyttyä lokakuussa eikä jo heinäkuussa. Näin olisi vältytty turhilta ongelmilta. Toki keskuspankin johtokunta olisi joutunut työskentelemään vajaalla miehitykseltä kesälomakaudella, mutta tuskin pankin toiminta siitä olisi sanottavasti kärsinyt.
Liikasen seuraajan nimitys on kytköksissä eurovaaleihin. Hallitus haluaa nähdä, onko puhemies Paavo Lipposella mahdollisuuksia EU:n huippuvirkoihin. Jos ei ole, sitten ryhdytään riitelemään Liikasen seuraajasta, pätkäkomissaarista, jonka on tarkoituksenmukaista jatkaa myös uudessa komissiossa.
EU-järjestelmässä parlamentilla on paljon valtaa, hyväksyyhän se kaiken lainsäädännön yhdessä ministerineuvoston kanssa. Komissiolla on vain aloiteoikeus. Suomen kannalta onnetonta olisi, jos nimitys tulehduttaisi uuden komissaarin suhteet europarlamenttiin. Tällöin hän ei kykenisi viemään oman alansa asioita eteenpäin EU-lainsäädännöksi. Monet tulkitsevat parlamentin päätöksen vain mielenilmaisuksi. Mutta on toisenkinlaisia käsityksiä.
paakirjoitus@kaleva.fi