Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pätkä- ja osa-ai­ka­työt syn­ty­vyy­den hait­ta­na – pe­rus­teet­to­mia mää­rä­ai­kai­suuk­sia tulee pyrkiä edel­leen vä­hen­tä­mään

Yhtenä syynä alhaiseen syntyvyyteen on palkansaajan epävarma asema työmarkkinoilla. Siihen voidaan vaikuttaa poliittisin keinoin.

Yhtenä syynä alhaiseen syntyvyyteen on palkansaajan epävarma asema työmarkkinoilla. Siihen voidaan vaikuttaa poliittisin keinoin. Myös työnantajilla on osavastuu. Määräaikaiset palvelussuhteet ja osa-aikatyö ovat nimenomaan nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla yleisempiä kuin miehillä.

Ruotsin tilastokeskus uutisoi taannoin, että suurin yksittäinen syy alhaiseen syntyvyyteen oli määräaikaisten palvelussuhteiden korkea määrä synnytysikäisten naisten keskuudessa.

Suomessa peräti neljäsosa palkansaajista on määräaikaisessa työssä tai osa-aikaisessa kokoaikaisessa työssä. Määrä ei ole vähäinen. Tutkimusten mukaan selvä valtaosa haluaisi pysyvää ja kokoaikaista työtä. Työhalua siis on.

Hallitus luopui esityksestään sallia määräaikaisten työsopimusten solmiminen ilman perustelua alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Syntyvyydelle se olisi ollutkin haitallista.

Päinvastoin perusteettomia määräaikaisuuksia tulee pyrkiä edelleen vähentämään. Työnantajista julkistyönantajat ovat avainasemassa. Määräaikaisuudet ja niiden ketjuttaminen ovat yksityistä sektoria yleisempiä julkishallinnossa, kuten valtiolla, kunnissa ja korkeakouluissa.

"Työntekijöiden epävarmuutta tulevaisuutensa ehdoista on syytä vähentää niin oikeusturvan kuin perhesuunnittelunkin vuoksi."

Yksityisellä sektorilla määräaikaisuudet ja osa-aikatyö lienevät yleisimpiä kaupan alalla. Monesti otetaan uusi osa-aikainen työntekijä, vaikka työssä olevien keskuudessa olisi halukkuutta kokoaikatyöhön.

Monelta puuttuu työsopimus, jossa peruste määräajalle olisi ilmoitettu, tai kirjallinen työsopimus puuttuu kokonaan. Perusteettomia määräaikaisuuksia voidaan edelleen karsia lainmuutoksella.

Työsopimusta pidettäisiin toistaiseksi voimassa olevana, jos sitä ei ole tehty kirjallisesti tai sähköisesti työsopimuslaissa säädettävän määräajan kuluessa ja muulloinkin, jos määräajan perustetta ei ole ilmoitettu. Eduskunta päättäköön, mikä on kohtuullinen määräaika. Tilapäisiä työntekijöitä on voitava tulevaisuudessakin kutsua töihin tarvittaessa ilman, että olisi heti tehty kirjallista tai sähköistä sopimusta.

Määräaika ei nykyoloissa voi olla pitkä. Vaatimus ei ole liian ankara, kun otetaan huomioon työsopimuksen tärkeys työntekijälle ja etenkin tarve tietää, kauanko työtä on. Asiallisesti toimivalle työnantajalle uudistuksesta ei olisi mitään haittaa. Työntekijöiden epävarmuutta tulevaisuutensa ehdoista on syytä vähentää niin oikeusturvan kuin perhesuunnittelunkin vuoksi.

Kari Kannala

asianajaja

Helsinki/Tornio

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.