Puute pätevistä peruskoulun erityisopettajista on suurin ongelma opettajien virkoja täyttämisessä.
Erityisopettajista tehtäväänsä muodollisesti päteviä on kolme neljäsosaa, kun tavallisista luokanopettajista kelpoisia on yhdeksän kymmenestä.
Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrän kasvua voidaan pitää yhtenä pääsyynä viime vuosien pulaan pätevistä erityisopettajista, kertoo asiamies Jarmo Niskanen Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:stä.
"Lisäksi erityisopetukseen pätevät opettajat hakeutuvat usein tavalliseen opetustyöhön", hän huomauttaa.
Ei pelkästään
ruuhka-Suomen riesa
Erityisopettajien vajausta pidetään valtakunnallisena ongelmana, mutta painopiste on ruuhka-Suomessa, jonne muuttaa paljon ihmisiä muualta maasta. Ongelma tunnistetaan kuitenkin pohjoisessakin.
Sivistystoimentarkastaja Elisa Suutala Lapin lääninhallituksesta korostaa, että viime aikoina pulmallisinta on ollut juuri osaavien erityisopettajien löytäminen kasvavalle oppilasryhmälle.
"Perheiden pahoinvointi näkyy lasten levottomuutena, ja tarkemman diagnosoinnin takia ongelmat myös löydetään paremmin kuin aikaisemmin", Suutala arvelee.
Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen myöntää, että pahimmat opetustoimen puutteet näkyvät erityisopetuksen virkojen täyttämisen vaikeutena myös Oulun läänissä.
Kaupungit
vetävät päteviä
Pätevät opettajat hakeutuvat mielellään suuriin kaupunkeihin, minkä vuoksi pieniin ja syrjäisiin kuntiin ei tahdo enää riittää kelpoisia hakijoita. Pätevien opettajien puute koettelee eritoten Etelä-Suomea.
"Kokonaistilanne on Oulun läänissä erinomaisen hyvä tällä hetkellä. Oulussa ja sadan kilometrin säteellä epäpätevien osuus on hyvin pieni, mutta sitten on kuntia, joissa yli kymmenen prosenttia opettajista on epäpäteviä", Kokkonen harmittelee.
Oulun läänissä opettajanvirkoihin on Niskasen mukaan harvinaisen paljon päteviä tulijoita, koska alan yliopistokoulutusta järjestetään Oulussa ja Kajaanissa. Peruskoulujen ja lukioiden 5 000 päätoimisesta opettajasta epäpäteviä oli 5,7 prosenttia viime keväänä.
Heikoin tilanne pätevien opettajien suhteen on Kalajokilaaksossa ja Koillismaalla, jossa tosin vetovoimainen Kuusamo tekee poikkeuksen.
Lapissa päteviä opettajia saadaan kohtuullisen hyvin Rovaniemen seudulle, mutta haja-asutusalueille kelpoisia viranhakijoita löytyy enemmän sattumanvaraisesti. Koko läänissä päätoimisista peruskoulun opettajista epäpätevien osuus oli 8,5 prosenttia viime vuonna.
"Suuntaus on ollut sellainen, että opettajat hakeutuvat taajamiin, joissa on hyvät harrastusmahdollisuudet. Koulutetut pariskunnat edellyttävät, että töitä löytyy molemmille", Suutala mainitsee.
Sekä Oulun että Lapin läänissä peruskoulun luokanopettajatilanne on hyvä, mutta päteviä aineenopettajia on jo vaikeampi saada.
Harvaan asutuilla seuduilla hakijat ovat usein päteviä, mutta myös ikääntyviä. Pohjois-Suomessa opettajien eläköityminen koettelee eniten Lappia ja Kainuuta.
"Kolmen-viiden vuoden aikana tapahtuu paljon eläkkeelle siirtymisiä, joihin yliopistot ovat varautuneet lisäämällä opettajankoulutusta", Kokkonen kertoo.
Erityisesti kielten ja matemaattisten aineiden opetukseen tarvitaan osaajia jatkossa.
Vakinaisuus
voisi houkutella
Avointen opettajanvirkojen täyttäminen suoraan vakinaistettavilla työntekijöillä houkuttelisi Pertti Kokkosen mukaan päteviä ammattilaisia myös syrjäseuduille.
"Päteviä opettajia kiinnostaa vain vakinaiset virat, kun sijaisuudet saadaan hoitaa pääsääntöisesti epäpätevillä työntekijöillä."
OAJ:n Jarmo Niskanen moittii työnantajapuolta siitä, että opettajia pidetään vuodesta toiseen määräaikaisissa palvelusuhteissa, vaikka vakinaistaminen olisi perusteltua.
"Määräaikaisuuksien painopiste on vastavalmistuneissa ja kärjistyy erityisesti nuorten opettajien kohdalla."
Kelpoisia opettajia hakeutuukin kehnojen työsopimusten vuoksi sadoittain muihin kuin opetustehtäviin.
"Työnkuvaa ja palkkausta tulisi kehittää, jotta opettajat saataisiin pysymään ammatissaan", Niskanen ehdottaa.
Oulun läänissä opettajiksi kouluttautuneet jatkavat ammatissaan pidempään kuin eteläsuomalaiset maikat, koska pohjoisessa on tarjolla vähemmän muita töitä ja edullisemmat elinkustannukset. Opettajien viihtyvyyteen vaikuttaa myös työympäristö.
"Hyvät opettajat hakeutuvat hyvämaineisiin kouluihin", Kokkonen paljastaa.