Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee paljon epäpäteviä opettajia. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia oppilaitoksista on sellaisia, joissa kaikki kokopäiväisissä viroissa toimivat opettajat ovat päteviä.
Tutkimusdosentti Erkki Kangasniemi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta kertoo, ettei päteviä hakijoita kerta kaikkiaan ole riittävästi, ja se johtaa epäpätevän palkkaamiseen.
"Suurissa ammattioppilaitoksissa keskimäärin kolmannes on epäpäteviä."
Tutkimustulos pätee myös Pohjois-Pohjanmaan ammattilaitoksen kohdalla. Oppilaitoksen hieman yli sadasta opettajasta päteviä on arviolta kaksi kolmannesta.
Rehtori Mikko Koivukankaan mukaan pula pätevistä opettajista vaihtelee oppiaineittain. Eniten kaivattaisiin päteviä tietotekniikan opettajia. "Sähköalalla ylipäänsä on aika paljon epäpäteviä opettajia", Koivukangas sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin helpottunut alan työmarkkinatilanteen vuoksi.
"Kun laitoimme paikan auki sähköalalle, oli hakijoita selkeästi enemmän kuin vuosi, kaksi sitten", Koivikangas kertoo.
Tutkimuksen toiseksi hankalinta on palkata vaatimukset täyttävä opettaja tekniikkaan. Kolmanneksi vaikeinta on löytää opettaja taideaineisiin.
Opettajien koulutus laahaa jäljessä
Erkki Kangasniemen mukaan opetussuunnitelmalliset uudistukset ovat osittain syynä epäpätevien suureen määrään. Opettajankoulutus ei ole ehtinyt vastata uusien koulutusohjelmien haasteisiin.
Opettajilta vaaditaan nykyään pedagogista pätevyyttä, mutta iso osa virkoja hakevista ei ole siihen vaadittavia opintoja suorittanut. Tutkimuksessa ilmenikin, että virkoja täytettäessä noin viidennes ammatillisista oppilaitoksista ei saanut yhtään hakemusta päteviltä opettajilta.
Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen rehtori Mikko Koivukangas myöntää, että osaajat, joilla on sekä ammattitaitoa että työkokemusta, ovat harvassa.
"Kyllä hakijoita on aina ollut, mutta sellaisia potentiaalisia hakijoita on suhteellisen vähän."
"Opetustehtävät ovat sellaisia, että ihan kaikista niistäkään, joilla saattaa olla teknistä osaamista, ole tehtävään, josta puolet on tänä päivänä kasvatusta", Koivukangas huomauttaa.
Epäpätevien opettajien palkkaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä oppilaitoksille, koska työsuhde voidaan kirjoittaa vain vuodeksi kerrallaan.
"Ammattioppilaitosten on laadittava joka vuosi uudet hakuilmoitukset. Sen jälkeen hakijoista tehdään yhteenveto ja lopulta koulun hallintoelin tekee päätöksiä virkojen täyttämisestä", Erkki Kangasniemi kuvailee.
Mikko Koivukankaan mukaan muodollisesti epäpätevissä opettajissa on paljon sellaisia, jotka ovat käytännössä vuodesta toiseen ammattioppilaitoksen palveluksessa.
"Tietynlaista epävarmuutta tilanne tuo näille ihmisille itselleenkin", Koivukangas huolehtii. "Me emme voi asialle mitään, kun muodollisuutta kelpoisuutta ei ole. Pysyvästi ei voi palkata, vaikka olisikin todettu, että tässä on hyvä opettaja."
Uusien opettajien valinta on monessa ammatillisessa oppilaitoksessa sujuvampi prosessi kuin lukioissa.
Rehtori hoitaa useimmissa paikoissa nimitysasiat, kun taas lukioissa päätöksen tekee useimmiten kunnallinen tai koulukohtainen elin.