Pääkirjoitus

Pätevin Suomen Pank­kiin

Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi hakeneiden nimilista julkistettiin tiistaina.

Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi hakeneiden nimilista julkistettiin tiistaina. Tuon vaikuttavan listan perusteella voi sanoa yhden asian varmasti: edessä ei ole helppo tehtävä. Lopullisen nimityksen tekee tasavallan presidentti Tarja Halonen valtioneuvoston ja sitä ennen pankkivaltuuston esityksestä, mutta hän ei ole sidottu valtioneuvoston kantaan.



Kaikin puolin tyylikkäintä olisi tehdä yksituumainen ratkaisu. Silloin jäisi vähiten tilaa jälkipuheille, joista Suomen Pankin nimityksissä on liikaakin kokemusta.



Tämän vuoksi oli hyvä, että pankkivaltuuston puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä lopetti alkuunsa puheet pankin johtokunnan jäsenmäärän kasvattamisesta. Silloin nimityskierros olisi jälleen politisoitunut lähes väkisin. Nyt voidaan keskittyä vain pääasiaan, pääjohtajan valintaan. Siinäkin on tärkeää tekemistä kylliksi.



Hakijoita on listalla 33, mutta tuo määrä on näennäinen. Avoimessa haussa oudon moni on liikkeellä huvin vuoksi. Vakavissaan paikkaa hakeneet useat vahvat nimet erottuvat listalla helposti, mutta siihen helppous sitten loppuukin.



Nyt nimitys politisoituu etenkin EU-komissaari Erkki Liikasen kautta. Liikasella on vuosien ansiokas kokemus Brysselistä, mutta Suomessa hänet muistetaan yhä SDP:n mieheksi - jopa paljon selvemmin kuin paikkaa myös hakeneet vt. pääjohtaja Matti Louekoski tai Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen, joka kilpaili tiukasti edellisellä nimityskierroksella Matti Vanhalan kanssa.



Liikanen on tuskin lähtenyt liikkeelle kokeillakseen kepillä jäätä. Komissaari tekee paluuta Suomeen, eikä hän lähettele papereitaan uusiin tehtäviin hakuammunnalla. Silti tässäkin nimityksessä on pidettävä pää kylmänä: vain alan osaaminen ja pätevyys ratkaisevat. Vaikka Liikasta voi olla vaikea ohittaa, nimitysprosessi on käytävä huolella läpi.



Varsinainen vaikuttaminen tapahtuu Euroopan keskuspankin EKP:n neuvoston kokouksissa, ja siellä on tunnettava niin kansantalous kuin rahamarkkinat. Vahva tausta tähän on esimerkiksi EU:n ministerineuvoston talouspolitiikasta vastaavalla pääjohtaja Sixten Korkmanilla.



EKP:n neuvostossa ei kysellä suomalaisia puoluekytkentöjä. Niissä kysytään suomalaista osaamista. Pääjohtajan nimityksen ei tarvitse olla helppo, mutta sen on oltava aukotta perusteltavissa. Sirkka Hämäläinen ja Matti Vanhala ovat kyenneet vaikuttamaan EKP:n johtokunnan ja neuvoston kautta. Uuden pääjohtajan on täytettävä mitat semminkin kun Suomella ei ole enää EKP:n johtokuntapaikkaa.