Valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk.) Haukiputaalta toimi kulttuuriministerinä 1991-1995.
"Ehdin ministerikautenani hoitaa nämä nimitykset kaksi kertaa. En käyttänyt poliittisia kriteerejä, koska halusin uudistaa menettelyä", Isohookana-Asunmaa muistelee.
"En kuitenkaan saanut toimikuntiin haluamiani henkilöitä, ellei heitä ollut virallisesti ehdotettu. Alueellisuudesta muodostui toinen suuri ongelma. Ehdotetuista nimistä suurin osa oli Uudeltamaalta."
Ex-ministeri myöntää, että oppositioaikoina hänkin on ollut mukana lobbaamassa valtion taidetoimikuntiin ihmisiä, "mutta enemmän itä- ja pohjoissuomalaisia kuin kepulaisia".
Taidetoimikuntiin jäseniä ehdottavat muun muassa taidealan suuret keskusliitot ja -järjestöt. Isohookana-Asunmaan mukaan tärkeintä olisikin päästä ajoissa vaikuttamaan niiden tekemiin päätöksiin, jotta ministeriön ehdokaslistoille päätyisi enemmän "omia" nimiä.
Lapin yliopiston kuvataiteen professori Juhani Tuominen Rovaniemeltä on valtion kuvataidetoimikunnan jäsen. Hän ei kuulu mihinkään poliittiseen puolueeseen.
"Lapin yliopisto esitti minua toimikuntaan. Kukaan ei ilmoittanut, että olisin jonkin puolueen mandaatilla", Tuominen kertoo.
"Toimikuntamme on hyvin keskusteleva. Puoluepolitiikka on joko niin salaista, että sitä ei näe, tai sitten sitä ei ole. Mutta tunnen aina riittämättömyyttä, kun 700-800 kuvataiteilijaa hakee työskentelyapurahaa ja 40 saa. Yhtälö on ratkaisematon."
Muut jäsenet kyllä kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita, kun Tuominen puhuu toimikunnassa pohjoisen asioista.
"Sille ei voi mitään, että nimiä tippuu pois listoja karsittaessa. Käsittääkseni pohjoissuomalaisille tulee suunnilleen se prosentuaalinen osuus valtion apurahoista, mitä on täältä on hakijoita."