Hakijamäärät kunnan- ja kaupunginjohtajien virkoihin ovat olleet laskussa jo vuosia ja virkojen hakuaikoja joudutaan jatkamaan etenkin pienissä kunnissa yhä useammin, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.
Viimeisten kahden vuoden aikana virkoihin ilmoittautui keskimäärin vain kymmenkunta hakijaa vuodessa, kun määrä esimerkiksi vuosina 1996--1999 oli vielä noin 18.
Kunnan koolla ei ollut suurta vaikutusta hakijamääriin. Sen sijaan alueellisia eroja havaittiin.
Selkeästi heikoimmin virkahakuihin vastattiin Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, jossa molemmissa viroista oli kiinnostunut vuosien 1996--2007 tarkastelujaksona vain noin seitsemän henkilöä yhtä avointa paikkaa kohden.
Paras tilanne oli Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, jossa vastaavat luvut olivat 20 ja 18. Keskimäärin koko maassa virkahakuihin ilmoittautui 14 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hakijamäärä oli molemmissa 15, mutta Lapissa ainoastaan 11.
Kainuu ja Pohjanmaa olivat ainoat maakunnat, joissa virkojen hakuaikaa ei jouduttu jatkamaan pätevien hakijoiden puutteen takia. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa uudelleen hakuun päädyttiin joka neljännessä tapauksessa, kuten maassa keskimäärin.
Selvityksen aineistona oli 338 Kuntalehdessä julkaistua kunnan- ja kaupunginjohtajien virkojen hakuilmoitusta.
Selvityksessä tarkasteltiin vain kuntakoon ja maantieteellisen alueen vaikutusta hakijamääriin. Sen ulkopuolelle jäi siten useita tekijöitä, joiden katsotaan vaikuttavan pätevien hakijoiden määrään viranhaussa. Niitä ovat esimerkiksi kunnan maine, taloudellinen tilanne, palvelut, asuntotilanne sekä palkkaus.
Kuntaliitossa arvioidaan kuntajohtamisen olevan suuren sukupolvenvaihdoksen edessä.
"Koska johtavaan asemaan noustaan vuosien kokemuksen kautta, usein vasta kypsässä iässä, on johtajien sukupolvenvaihdos nopeampi kuin muun henkilökunnan vaihtuminen", kehitysjohtaja Kaija Majoinen sanoo.
Rekrytointitarvetta voi lisätä kunnanjohtajien siirtyminen uusille urille. Heistä varsinkin nuoremmat harkitsevat tutkimusten mukaan usein alan vaihtoa.
Kiinnostuksen hiipuminen kunnanjohtajien virkoja kohtaan saattaa johtua myös työnkuvassa tapahtuneesta muutoksesta.
Majoisen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä työ vaatii entistä enemmän muutosjohtamisen taitoja.
"Lisäksi erilaisten ylikunnallisten yhteistyöverkostojen johtaminen tuo haasteita. Elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi kunnat verkottuvat entistä enemmän ja liiketoimintaosaaminen korostuu johtajan pätevyysvaatimuksissa."