Keksintöjen patentoimiskuluihin käytetyistä varoista on virinnyt kiista Oulun yliopistossa. Ainakin kahdelle tutkijalle tai tutkimusryhmälle lääketieteellisessä tiedekunnassa ja yhdelle teknillisessä tiedekunnassa on lähetetty lasku, jolla yliopisto perii takaisin tutkijoille myöntämiään hankerahoja.
Perittävät summat vaihtelevat 10 000-15 000 euron välillä. Osa tutkijoista on maksanut laskun, mutta osa on kieltäytynyt vedoten siihen, että yliopistolla ei ennen tämän vuoden alkua ollut minkäänlaisia patentoimisohjeita. Yliopisto uhkaa periä heiltä patentoimiskuluihin käytetyt rahat ulosoton kautta.
Hallintojohtaja Hannu Pietilän mukaan takaisin perintään johtaneet tapaukset nousivat esiin yliopiston sisäisessä tarkastuksessa. "Kun tarkastaja toteaa, että on menetelty virheellisesti, meidän on toimittava siten kuin säädökset edellyttävät."
Fysiologian professori Juhani Leppäluodon ryhmä sai yllättäen 15 000 euron laskun viime kesänä. Leppäluoto on kieltäytynyt maksamasta omaa osuuttaan ja odottaa jatkoselvittelyjä. Ryhmä patentoi vuonna 2000 sydänhormonin, jota se oli tutkinut 80-luvulta lähtien. Varsinainen patentoimistyö alkoi vuonna 1995.
"Käytimme yliopiston hallituksen meille myöntämästä hankerahasta ja Tekesin projektirahasta 87 000 silloista markkaa hormonin patentoimiskustannuksiin. Olemme koko ajan tarjonneet patentin omistusoikeutta yliopistolle, mutta se ei ole ollut kiinnostunut. Emme ole ansainneet keksinnöllä killinkiäkään. Tällä hetkellä neuvottelemme keksinnön myymisestä diagnostiikkayritykselle", Juhani Leppäluoto kertoo. Hänen osuutensa laskusta on 5 000 euroa.
Leppäluoto kummastelee yliopiston menettelyä. "Lasku tuli yllättäen, ilman edeltävää selvityspyyntöä, ja se piti maksaa kahden viikon kuluessa. Laskun perusteluna olivat yliopistossa vuoden 2003 alussa voimaan tulleet patentoimisohjeet, joita ei vuonna 1997 ollut olemassakaan, kun saimme hankerahaa."
Yliopisto nimettiin
edunsaajaksi
Kun yliopisto ei ollut kiinnostunut sydänhormonin patentoimisesta, ryhmä kääntyi Oulutechin puoleen. Oulutech on 90-luvulla perustettu yritys, joka tarjoaa palveluja ja rahoitusta teknologiapohjaisten ideoiden ja tutkimustulosten kaupallistamiseen.
Tässä yhteydessä Oulun yliopisto nimettiin edunsaajaksi keksinnön hyödyntämissopimuksessa.
Tutkimustyö on tuottanut useita julkaisuja kansainvälisiin tiedelehtiin, siitä on erityismaininta Oulun Biocenterin julkaisuissa ja yliopisto on saanut rahaa sen eteenpäin viemiseen. "Se mikä ennen oli kunnia ja yhteiskunnan etu, näyttää kääntyneen rikolliseksi toiminnaksi", Leppäluoto sanoo kitkerästi.
"Ymmärtäisin takaisin perinnän, jos keksinnöstä olisi ollut tuloja. Jos saamme keksinnön myytyä, saamme ehkä vaaditun summan, ja silloin olen myös valmis maksamaan patentoimiskulut yliopistolle."
Oulun teknologiaihme
perustuu keksintöihin
Juhani Leppäluodon mukaan Oulun teknologiaihme perustuu osittain yliopistossa tehtyjen keksintöjen patentoimiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen.
"Oulun yliopisto ei ole esiintynyt patentin hakijana patentti- ja rekisterihallituksessa ennen vuotta 2 000. Patentteja on varmasti syntynyt useita jo ennen kyseistä vuotta."
Tekesin nykyisen kannan mukaan apurahaa saavan tutkijan tai ryhmän on luovutettava keksijänoikeudet yliopistolle.
Keksijän oikeuksia
halutaan täsmentää
Hallintojohtaja Hannu Pietilä kertoo, että tutkimuksen piirissä syntyneiden keksintöjen oikeudet kuuluvat edelleenkin opettajille ja tutkijoille, mutta patentoimismaksuja ei näissä tapauksissa voida maksaa yliopiston tai Tekesin myöntämistä varoista.
Oulun yliopistolla on Pietilän mukaan omistusoikeus noin kymmeneen myönnettyyn tai vireillä olevaan patenttiin. "Tutkija voi itse patentoida keksinnön omiin nimiinsä tai ottaa yhteyttä tutkimuspalveluyksikköön ja neuvotella mahdollisesta yhteisestä hyödyntämissopimuksesta, jonka puitteissa osan tuotosta saa tutkija ja osan yliopisto. Silloin voidaan käyttää yliopiston varoja myös patentoimiskuluihin."
Pietilän mukaan Suomessakin on herännyt keskustelu keksijän oikeuksista. "Työsuhdekeksintölaki ei koske yliopiston tutkijoita ja opettajia. Nyt on meneillään säädösmuutosesitys, joka on jo ollut lausuntokierroksella yliopistoissa.
"Tavoitteena on selkiinnyttää nykyistä käytäntöä, mutta perustutkimuksen piiriin kuuluvat keksinnöt jäänevät edelleen tutkijoille ja opettajille", Pietilä kertoo.