Patentteja on haettu viime vuosina yhä vähemmän. Pari vuotta kestänyt maailmantalouden laskusuhdanne näkyy suoraan Patenttihallitukselle tulleiden hakemusten määrässä. Suuret suomalaiset vientiyritykset jättävät yhä useammin patenttihakemuksensa ulkomailla. Suomen ykköspatentoija on Nokia.
Kun vielä viime vuosikymmenen lopussa Patentti- ja rekisterihallitukselle tuli reilu 2 800 hakemusta vuodessa, viime vuonna hakemuksia jätettiin vajaa 2 400. Huippuvuonna 1995 hakemuksia jätettiin yli 6 300.
Toistaiseksi Suomella ei ole vielä hätää, rauhoittelee Patentti- ja rekisterihallituksen linjanjohtaja Pekka Launis. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa keksitään enemmän ja jätetään enemmän kansallisia patenttihakemuksia kuin suurimmassa osassa maailmaa.
Euroopan patenttisopimus vähensi hakemusten määrää
Teollisuusneuvos Pekka Launiksen mukaan patenttihakemusten väheneminen on monen syyn summa. Suurin syy tuhansien hakemusten tilastoeroille on Suomen liittyminen Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Kun ennen Suomessa käsiteltiin tuhansia ulkomaisia patenttihakemuksia vuosittain, nykyään Euroopan patenttivirasto käsittelee ulkomaiset hakemukset keskitetysti. Patenttiviraston hyväksymä eurooppapatentti on voimassa kaikissa sopimuksen 27 maassa.
"Käytännössä Suomeen tulee kuitenkin enemmän voimaan ulkomaisia patentteja kuin ennen", Launis kertoo.
Tänäkin vuonna eurooppapatentteja astuu Suomessa voimaan noin 6 000. Parin vuoden päästä vielä enemmän. Ulkomaisia patentteja haetaan Suomessa yhä pari-kolmesataa vuosittain.
"On tiettyjä tekniikan aloja, esimerkiksi paperikoneteollisuus, joissa kilpailua on Suomen lisäksi vain muutamassa Euroopan maassa. Silloin ulkomainen hakija hakee suojaa vain tietyissä kohdemaissa, koska Euroopan patenttijärjestelmä on siinä tilanteessa liian kallis", Launis selvittää.
Ei vain Suomen ongelma
Patenttihakemusten määrän alamäki ei vaivaa vain Suomea. Launiksen mukaan samanlainen kehitys vaivaa muuallakin maailmassa ja tilanne muistuttaa 90-luvun alun lamavuosia. Taloudellisessa alamäessä yritykset säästävät myös tuotekehityskustannuksistaan. Tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään tarkemmin kohdennettuna.
"Patentoinnin kynnys on myös korkeampi, kun halutaan säästää toimintamenoissa", Launis analysoi.
"Esimerkiksi Ruotsissa viime vuodet ovat merkinneet vielä suurempaa kansallisten patenttihakemusten määrän vähentymistä kuin Suomessa."
Nokia tehtailee yhä eniten patentteja
Telekommunikaatio- ja koneenrakennusala työllistävät patenttiviranomaisia eniten. Ahkerimpia patenttihakemusten jättäjiä ovatkin suuryritykset Nokia ja Metso. Kumpainenkin tehtaili viime vuonna noin 180 hakemusta. Seuraavaksi eniten patentteja haki VTT, joka jätti patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi 40 hakemusta.
Aikaisemmin Nokia on jättänyt Suomen virastoon hakemuksia jopa kaksinkertaisen määrän nykyiseen verrattuna. Kun kilpailutilanne maailmalla on muuttunut, globaalit yritykset aloittavat patentoinnin ensin isoissa virastoissa kuten USA:ssa.
Suomi - keksijämaa
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kuitenkin hyvä keksijämaa.
"EU:n vertailuissa Suomi oli ylivoimainen ykkönen niin sanottujen hi-tech-patenttien määrässä väkilukuun suhteutettuna", Launis muistuttaa.
Launiksen mukaan suomalaiset vientiyritykset ovat tottuneet suojaamaan keksintönsä hyvin. Keksintösäätiö, TE-keskukset ja yliopistot ovat myös tukeneet patentoimaan keksintöjä.
Kun suhteuttaa keksintöjen ja patenttien määrää maan väkilukuun, Suomi onkin kaikkien patenttien määrässä maailman viiden tuotteliaimman maan listalla.
Patentti on kielto-oikeus
- Patentti on kielto-oikeus. Patentin haltijalla on oikeus kieltää muilta patenttinsa mukaisen keksinnön ammattimainen hyötykäyttö eli patentoidun tuotteen myynti, valmistus, käyttö ja maahantuonti.
- Patentoitavan keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Keksinnöllisyyttä arvioidaan alan keskitason ammattimiehen taidoilla. Jos keksintö olisi keskitason ammattimiehelle ilmeinen, ei patenttia myönnetä.
- Keksintö voi olla uusi menetelmä, laite, tuote tai uudenlainen käyttö vanhalle keksinnölle.
- Patenttia voi hakea joko keksijä tai taho, jolle keksijä on oikeutensa siirtänyt. Jos kyse on työsuhdekeksinnöstä, keksijän on ensin ilmoitettava työnantajalle keksinnöstään ja patentointiaikeistaan.
- Patenttia haetaan kirjallisesti. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan viralliset maksut patentista ovat vähän yli 400 euroa. Hakemuksen käsittelyaika on keskimäärin kahdesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen.
- Patentti on kuitenkin voimassa vain rajoitetun ajan ja niissä maissa, joissa kielto-oikeus on haettu ja saatu. Yleensä patentti on voimassa 20 vuotta. Jotta kielto-oikeus pysyisi voimassa, oikeudesta on maksettava vuotuinen ylläpitomaksu.
- Suomessa raukeaa vuosittain noin 2 500 patenttia.
Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, www.prh.fi